Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja António Costa (vasemmalla) ja EU-komission Ursula von der Leyen (oikealla) eivät pysty lupaamaan Ukrainan Volodymyr Zelenskyille, että Ukrainasta tulee EU-jäsen jo 2027. Kuva: Dati Bendo
Ukrainan EU-jäsenyys pikakaistalta on liki mahdoton, mutta samalla välttämätön savotta ‒ maatalousjätistä olisi myös hyötyä unionille
Nyt mitataan Euroopan kykyä edetä itsenäisesti riippumatta siitä, miten Lähi-idän kriisi vaikuttaa Venäjän hyökkäyssotaan.München
Ukrainan nopean EU-jäsenyyden tiellä on sekä poliittisia että käytännön esteitä. Maan tehomaataloudesta olisi unionille myös hyötyä. Kuva: Timo FilpusLue artikkelin tiivistelmäUkrainan tavoite liittyä EU:hun vuoteen 2027 mennessä on poliittisesti haastava, sillä jäsenyys vaatii yksimielisyyttä ja Unkarin sekä Ranskan poliittista linjanmuutosta. EU-komissio ei sitoudu aikarajoihin, mutta Ukrainan nopeutettu liittyminen nähtäisiin symbolisesti tärkeänä. Jäsenyys edellyttäisi merkittävää maatalouspolitiikan ja päätöksentekojärjestelmän uudistusta, johon kaavailtaisiin 15 vuoden siirtymäaikaa. Ukrainasta voisi tulla EU:lle strateginen vahvistus huoltovarmuuden ja ruokaturvan kannalta.
Tiivistelmä on Rengin, Viestimedian oman tekoälyavustajan, tekemä ja ihmisen tarkistama.EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen sanoo, ettei tarkkoihin takarajoihin Ukrainan EU-jäsenyydestä voida sitoutua. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin mielestä pitäisi voida.
Jos tätä näkemyseroa ei pystytä kuromaan umpeen, seuraukset voivat olla koko Euroopan kannalta synkkiä.
Venäjän hyökkäystä neljä vuotta torjuneen Ukrainan johtajalle maan EU-jäsenyyden takaraja on vuosi 2027.
Venäjän hyökkäystä neljä vuotta torjuneen Ukrainan johtajalle maan EU-jäsenyyden takaraja on 2027.
”Se on tärkeä meille, jotta Putin ei pysty estämään jäsenyyttä vuosikymmeniksi”, Zelenskyi korosti Kiovassa Venäjän hyökkäyssodan nelivuotispäivänä 24. helmikuuta.
Vaikka perustelu oli hyvä, von der Leyenilla ei Kiovassa ollut muuta vaihtoehtoa kuin sanoa kohteliaasti ei.
EU-maiden pitää hyväksyä Ukrainan EU-jäsenyys yksimielisesti. Unkarin pääministeri Viktor Orbán vastustaa sitä jyrkästi. Jos hän häviää huhtikuun parlamenttivaaleissa vastaehdokkaalleen Péter Magyarille, Unkarin linja muuttuu myönteisemmäksi.
Jos valta ei vaihdu, Zelenskyin ainoa toivo on, että Yhdysvaltain presidentti Donald Trump esikuntineen taivuttaa Orbánin tukemaan jäsenyyttä.
Unkarin pääministeri Viktor Orbán vastustaa jyrkästi Ukrainan EU-jäsenyyttä. Kuva: FREDERIC SIERAKOWSKIKokonaan toinen asia on, miten paljon Iraniin hyökännyttä Trumpia kiinnostaa kiirehtiä ja pystyykö hän kiirehtimään Venäjän hyökkäyssodan lopettamista.
Vladimir Putinille Trumpin yritys syöstä mullahit vallasta Iranissa on yksi valttikortti, johon hän voi vedota, kun rauhanehdoista neuvotellaan. Myös Kremlille yksi hyökkäyksen keskeisistä tavoitteista oli vaihtaa valta Ukrainassa.
Kremlille Trumpin yritys syöstä mullahit vallasta voi olla keino saada omia ehtojaan läpi rauhanneuvotteluissa.
Yksi merkittävä lisähaaste tulee Ranskasta. Jos laitaoikeisto voittaa ensi vuoden presidentinvaalit, Ukrainan nopeutettua jäsenyyttä on vaikea edistää. Zelenskyi lähtee siitä, että ikkuna nopeaan EU-jäsenyyteen aukeaa Unkarin vaalien jälkeen ja sulkeutuu, kun ranskalaiset valitsevat Emmanuel Macronille seuraajan.
Ranskan presidentti Emmanuel Macronille valitaan seuraaja vuoden 2027 huhtikuussa. Kuva: Frederic GARRIDO-RAMIREZVaikka poliittiset edellytykset olisivat olemassa, Ukrainan pikajäsenyyden tiellä on massiivisia käytännön esteitä.
Koko jäsenyysprosessi pitäisi kääntää toisin päin. Ukrainasta tulisi jonkinasteinen jäsen jo ennen kuin kaikki ehdot on täytetty. Jäsenyys syvenisi sitä mukaa, kun ehdot täyttyvät.
Tällainen muutos osoittaisi, että EU pystyy nopeasti vahvistamaan Ukrainan turvallisuutta ja toimimaan itsenäisesti suurvaltojen puristuksessa. Juhlapuheissa EU-johtajat ovat korostaneet, että juuri tällaista ryhtiliikettä tarvittaisiin välttämättä.
Käänteisen laajentumisen toteuttaminen ei ole ongelmatonta.
Ongelmatonta käänteisen laajentumisen toteuttaminen ei kuitenkaan ole.
Kohti täysjäsenyyttä etenevän maan statusta on vaikea määritellä. Onko kyse melkein jäsenestä vai kakkosluokan jäsenestä?
Jos uskottavuus halutaan säilyttää, käänteisen prosessin pitäisi koskea myös muita jäsenkandidaatteja, erityisesti Moldovaa.
Ja samaan aikaan koko EU:n käytännön operointi pitäisi uudistaa pohjia myöten lähtien yksimielisistä päätöksistä ja siitä, miten yhteinen budjetti kasataan ja miten varoja jaetaan eteenpäin.
Saksan maataloustuottajien keskustajärjestö DBV:n puheenjohtaja Joachim Rukwiedin (keskellä) mielestä Ukrainan maatalouden integroimiseen tarvitaan 15 vuoden siirtymäaika. Kuva: Volkmar OttoYksi suurimmista uudistushaasteista liittyy EU:n yhteiseen maatalouspolitiikkaan. Sen pienikin myllääminen on aina ollut tuskallista vääntämistä.
EU:n nykyisillä pelisäännöillä Ukraina saisi lähes 100 miljardin maataloustuet.
EU:n nykyisen maatalouspolitiikan pelisäännöillä Ukraina saisi lähes sata miljardia tukia vajaan 400 miljardin maatalousbudjetista. Muiden saamat tuet pienenisivät keskimäärin 20 prosenttia ja maakohtaisesti huomattavasti enemmän.
Saksan maataloustuottajien keskustajärjestö DBV:n puheenjohtaja Joachim Rukwied korosti muutama viikko sitten MT:n haastattelussa, että Ukrainan maatalouden integroimiseen tarvitaan 15 vuoden siirtymäaika.
Kun asiaa katsotaan geopoliittisesti, suuren ja tehokkaan maatalousmaan ja elintarvikeviejän jäsenyys on joka tapauksessa EU:lle voimavara. Se parantaa huoltovarmuutta ja ruokaturvaa sekä vahvistaa unionin asemaa tulevissa kauppaneuvotteluissa.
Kirjoittaja on Maaseudun Tulevaisuuden Eurooppa-kirjeenvaihtaja.Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
