Pakkanen puhdistaa myllyjä

Pakkanen saa paukkua myllyjen nurkissa tappaen mahdolliset viljatuholaiset. Kuva: Kari Salonen

Pakkasen annetaan paukkua niin pienissä kivimyllyissä, kuin isoissa ja moderneissa yksiköissäkin.

Lämmittämättömissä myllyissä pakastus tapahtuu väkisinkin ilmojen kylmetessä, mutta esimerkiksi Suomen suurimmassa myllyssä, Fazer Myllyssä Lahdessa, pakastaminen aiheuttaa jonkin verran toimenpiteitä.

"Kun säätiedotus lupaa kylmää viikonloppua ja tilanne myllyssä kaikin puolin mahdollistaa pakastamisen, varmistamme, ettei putkistoissa ole vettä ja että herkät sähkölaitteet on suojattu. Kun valmistelut on tehty, avaamme haalausovet ja luonto hoitaa sitten loput", kuvailee Fazer Myllyn johtaja Pekka Mäki-Reinikka.

Parin vuorokauden pakastamisen jälkeen mylly on taas valmis jauhamaan. Pakkasta olisi hyvä olla vähintään 15 astetta, mutta toivottavaa on, että mittari ylittäisi 20 pakkasasteen lukeman.

Tuholaistorjunnan ja energiansäästön lisäksi myllyn pakastamisesta on muitakin hyötyjä. Esimerkiksi Jämsäläinen Hirvelän talkkuna ja Siilinjärveläinen Siilin Mylly jauhavat perinteisillä kivimyllyillä, jolloin pakkassää parantaa jauhojen laatua.

"Kivet eivät talvella lämpene jauhatusvaiheessa, jolloin pakkasessa jauhetut jauhot pysyvät raikkaampina ja maukkaampina. Myöskään jauhatuskarkeus ei muutu niin helposti kivien lämpenemisen takia", kertoo Siilin Myllyn mylläri Antti Kahelin.

Arktisesta sijainnista on siis myös hyötyä elintarviketuotannon kannalta.