Saarikko haluaisi edelleen puuttua ansiosidonnaiseen: "Työttömyysturvan kerryttämisen laskentaperuste voitaisiin muuttaa europerustaiseksi"
Valtiovarainministeri Annika Saarikon mukaan vihreiden arvostelu hallituksen ympäristötoimia kohtaan on tunneperäistä, eikä perustu yhteisesti sovittuihin päätöksiin.
Valtiovarainministeri Annika Saarikko kertoo MT:lle olevansa tyytyväinen maatalouden cap-sopimukseen. "Lähtöasetelma oli, että maatalouteen käytettävä rahamäärä olisi pienempi, mutta Suomi onnistui neuvottelemaan rahoitukseen kuuden prosentin korotuksen." Kesälomalle siirtyvän poliitikon ensimmäisiin askareisiin kuuluu mansikoiden pakastaminen perheelle. Kuva: Jarkko SirkiäTärkein tavoite syksyn budjettiriihessä on Annika Saarikon (kesk.) mukaan se, että palattaisiin normaaliin, talouden pitkän aikavälin tarkasteluun.
"Hallitus on sitoutunut aiempien päätettyjen työllistämistoimien lisäksi siihen, että näiden suoraan tai periaatetasolla vaikuttavien ratkaisujen lisäksi tehdään valtiontalouden tueksi vielä ratkaisuja laskennallisesti 110 miljoonalla eurolla. Se on tuntuva, VVM:n laskelmiin perustuva summa."
"Sanoin jo silloin, että näyttää mahdottomalta porrastaa ansiosidonnaista järeästi tällä hallituspohjalla. Silti uskon, että ansiosidonnaisen laskentatapaa voitaisiin muuttaa aikaperustaisesta europerustaiseksi. Voisiko esimerkiksi työttömyysturvan kerryttämisen laskenta siirtyä euroihin perustuvaksi? Sisällöt ovat vielä neuvottelujen alla. Pidän perusteltuna, että osa tuosta ratkaistaan syksyllä. Sitoumus ratkaisuihin on jo olemassa", Saarikko sanoo.
Saarikko korostaa hallituksen sopimia linjauksia ympäristötoimissa. "Vihreiden esittämä kritiikki perustuu paljolti tunteisiin", hän sanoo.
"Olen huomannut, että Ville Niinistö ja Krista Mikkonen ovat suhtautuneet julkisuudessa kriittisesti hallituksen maa- ja metsätalouslinjaan. Heillä on oikeus tunteisiinsa. Olen tyytyväinen siihen, että viljelijöiden tuet nyt vahvistuvat", Saarikko sanoo.
Saarikon mukaan vihreillä on tunnetusti hyvin erilainen suhtautumistapa ilmastonmuutoksen torjumiseen. Keskusta, kuten enemmistö suomalaisista, on hänen mukaansa ymmärtänyt, että asian hyväksi pitää toimia.
"Keskusta luottaa maanviljelijään, metsänomistajaan ja teollisuuteen siinä, että ratkaisuja halutaan tehdä yhdessä. On hyvä, että etenemme ympäristöasioissa maatilojen arki huomioiden", Saarikko korostaa.
Juhannuksen alla eduskunnassa tehdyn sote-päätöksen jälkeen pitää Saarikon mukaan voida purkaa koronan aiheuttamat hoitojonot, jotta uudet sote-alueet pääsevät järkevästi matkaan.
"Suomessa tarvitaan takuu hoitoon pääsystä ajoissa, ja siihen tarvitaan palveluseteleitä."
Soten rahoituksessa on Saarikon mielestä toistaiseksi vasta vähän puitu sitä, mitä tapahtuu yksityisen puolen Kela-korvauksille sekä Kelan matka- ja lääkekorvauksille.
"Olen hyvin avoin sille, että maakunnille voisi siirtyä myös muita Kelan kautta nyt toteutuvia rahoituksia. Esimerkiksi matkakorvauksien kohdalla maakunnat voisivat miettiä, voisiko potilaiden sijaan terveysalan ammattilainen liikkua joskus potilaiden luo. Yksityislääkärillä käynnin Kela-korvauksien poistosta en innostu", Saarikko linjaa.
Hän kertoo huojentuneensa ennen kaikkea siitä, että politiikassa yhä voidaan tehdä isoja ratkaisuja.
"Uusi sote ei ole täydellinen, mutta se toteutuu kuntien taakkaa keventämällä, ei pakkoliitoksin. Kuntien olemus muuttuu, ja saadaan vaaleilla valitut päätöksentekijät hoitamaan aina kaikissa kyselyissä tärkeiksi katsotut vanhus- ja terveysasiat."
Saarikko arvioi sote-alueiden olevan keskenään erilaisessa tilanteessa, mihin viittaa myös professori Teppo Kröger Jyväskylän yliopistosta ( mt.fi 28.6.).
"Monin paikoin jo nyt on päätetty sote-asioita isossa, kuntia laajemmissa yhteyksissä. Osille alueita soten hyväksyminen on ollut vain sinetti, mutta joillekin kunnille tulee tosi hoppu – näin on esimerkiksi kotimaakunnassani Varsinais-Suomessa."
Saarikon mielestä enää ei voi olla niin, että jonotus julkisiin palveluihin on niin pitkä, että huoli omasta terveydestä pakottaa turvautumaan erikoissairaanhoitoon tai yksityiseen palveluun. "Siihen on sotessa haettu purkuratkaisua, se on se ydin.'
"Rahoituspaketti on jo sotessa mukana. Summat tarkentuvat maakunnittain, ja viimeiset arviot valmistuvat ennen 2023: sinne painotusta, missä tarpeita etäisyyksien ja kertoimien mukaan eniten. Poliittisesti tämä ei ole ollut kaikille hallituksessa selvää. Painopiste siirtyy maakuntiin, ja kaikkien tahojen pitää pysyä mukana, ei vain lääkärien."
Maakunnille siirtyvät muut tehtävät ja maakuntavero on Saarikon mukaan vasta toinen vaihe, jota ministeriö valmistelee. Myös EU:n elvytysrahoitusta tullaan kohdistamaan jonojen purkamiseen.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson kiirehti juhannuksena sote-uudistukseen liittyvää maakuntaveroa Ilta-Sanomissa.
"Li Anderssonin toivotan perhevapailta tervetulleeksi takaisin ministeriksi. Odotan hyvää yhteistyötä jatkossakin, vaikka poliittiset värit meillä eroavat toisistaan. Valmistelut on laitettu liikkeelle hallituksessa sovitulla tavalla, on vastaukseni hänelle."
Annika Saarikko aloittaa tänään kolumnistina MT:n pääkirjoitussivulla.
Lue lisää:
IL: Vihreät ovat valmiit lähtemään hallituksesta, mikäli ilmastotoimet eivät etene
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
