Yrityksillä onnäytön paikka
Pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) johtama kuuden puolueen hallitus sai puitua kehysriihensä yllättävän joutuisasti. Perinteisesti tämäntyyppiset kokoukset kestävät iltamyöhälle, mutta nyt hallitus esitteli lopputuloksen jo iltapäivällä.
Hallituksen yhteistyökyvystä kertoo sekin, että päätöksiä saatiin aikaiseksi siitä huolimatta, etteivät työmarkkinajärjestöt päässeet omissa kokouksissaan tunnusteluja pidemmälle.
Merkittävin hallituksen päätös oli yhteisöveroprosentin laskeminen 24,5 prosentista 20 prosenttiin. Suomi ilmoittautui tosissaan mukaan kansainväliseen verokilpailuun. Esimerkiksi Ruotsi laski yhteisöveron hiljattain 22 prosenttiin. Euroopan talousveturin Saksan yhteisöveroprosentti on 29,55.
Ei ole mikään ihme, että yritysjohtajat ja työantajajärjestöt kiittelivät kilpaa yhteisöveron
laskua. Yhden prosenttiyksikön laskun on arvoitu merkitsevän verotulojen vähentymistä noin 200 miljoonalla eurolla. Nyt tehty alennus laskee yritysten verotusta noin miljardi euroa.
Myös listaamattomien yhtiöiden verotusta kevennettiin reippaasti. Suomen Yrittäjien
ekonomistin Petri Malisen mukaan ratkaisu
keventää pk-sektorin verotusta noin 400 miljoonaa euroa. Alennus ei kuitenkaan koske henkilöyhtiöitä.
Yrittäjien mielestä hallituksen päätökset parantavat yritysten mahdollisuuksia investointeihin ja työllistämiseen. Myös pääministeri Kataisen mukaan veroratkaisut vauhdittavat talouskasvua ja työllisyyttä. Toisaalta voi kysyä, miten yritysten korotettujen poistojen ja
t&k-vähennyksen poistaminen edistää investointeja? Olisiko työnantajamaksujen alentaminen lisännyt työllisyyttä veroalea enemmän?
Vaikka ratkaisussa kiristettiin verotusta ja leikattiin menoja yhteensä 600 miljoonaa euroa, jää yritysverotuksen alentamisesta vielä paljon paikattavaa. Ainakin pääministeri Katainen luottaa siihen, että veroalen aiheuttamat
dynaamiset vaikutukset paikkaavat aukot.
Hallitusta kehuttiin myös siitä, ettei arvonlisäverotusta eikä tuloverotusta kiristetty. Sen sijaan esimerkiksi sähköveron kiristys kyllä käy kaikkien muiden paitsi teollisuuden kukkarolle. Sähköveron kiristys koskee myös maataloutta. Lisäksi maatalouden energiaveron palautusta pienennetään 18 miljoonaa euroa ja pienpuun energiatukea viisi miljoonaa euroa.
Jo perinteiseen tapaan hallitus käy myös kuntien kukkarolla. Kuntien nettotulot pienenevät noin 90 miljoonaa euroa. Leikkaukset olivat suurempia, mutta niitä kompensoidaan jäteveron tuoton ohjaamisella kunnille. Kiinteistöveroa nostamalla ja jäteveron tuotolla kuntien arvioidaan keräävän noin sata miljoonaa euroa.
Kataisen mielestä nyt tehdyt ratkaisut taittavat valtion velkaantumisen. Tämä tavoite ei kuitenkaan näytä toteutuvan. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Markku
Kotilaisen mielestä velkasuhteen taittaminen olisi edellyttänyt 1,8 miljardin euron sopeutustoimia. Kotilaisen mukaan seuraavalle hallitukselle tuleekin miljardiluokan sopeutustarve.
Hallitus otti kovan riskin laittamalla toivonsa yritysveroalen dynaamisiin vaikutuksiin. Ne
eivät kuitenkaan tule automaattisesti. Alennukset
tulevat varmasti vastaan jo ensi syksyn tuloneuvotteluissa.
Yrityksillä on nyt todellinen näytön paikka ja suomalaisilla on oikeus odottaa investointeja kotimaahan ja uusia työpaikkoja. Toivottavasti esimerkiksi metsä- ja energiateollisuus investoivat nyt kotimaisen puun jalostamiseen.
Valtiovallan on seurattava tarkasti, etteivät veronalennukset valu ainakaan kasvavina investointeina ulkomaille ja osinkoina veroparatiiseihin.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
