Rakennusten hiilijalanjäljen laskennasta tuli osa Joutsenmerkin kriteerejä

Rakennusten hiilijalanjäljen laskennassa käytetään ympäristöministeriön elokuussa julkaisemaa rakennusten vähähiilisyyden arviointimenetelmää. Kuva: Pekka Fali

Hiilijalanjälkilaskenta tulee osaksi rakennusten Joutsenmerkki-kriteerejä. Siten halutaan edistää hiilijalanjälkilaskelmien yleistymistä ja laskentamenetelmien kehitystä.

Joutsenmerkin kriteereihin sisältyy sekä kaikille pakollisia kohtia että valinnaisia pistevaatimuksia, joista hakijan on kerättävä vähintään tietty yhteispistemäärä.

"Hiilijalanjälkilaskelman sisällyttäminen kriteereihin tuo rakentamisen ilmastovaikutukselle lisää näkyvyyttä. Vaatimuksen avulla pyritään lisäämään vähähiilisten ja turvallisten materiaalien kysyntää ja tuomaan esiin pullonkauloja, kuten eri lähtötiedoista ja laskentatavoista aiheutuvia haasteita", kertoo Ympäristömerkintä Suomen kriteeripäällikkö Karin Bergbom tiedotteessa.

Laskennassa käytetään ympäristöministeriön elokuun lopussa julkaisemaa rakennusten vähähiilisyyden arviointimenetelmää.

Kasvavan ilmasto- ja ympäristötietoisuuden myötä Joutsenmerkityn rakentamisen suosio kasvaa. Merkkiä kantavien rakennusten määrä nelinkertaistui viimeisten kolmen vuoden aikana Pohjoismaissa.

Hiljattain myönnettiin myös Suomen ensimmäinen omakotitalon Joutsenmerkki ja pientalovalmistajan peruslupa.

Joutsenmerkin kriteereissä korostuvat muun muassa energiatehokkuus, hyvä sisäilma, kiertotalous, kemikaalikuormituksen pienentäminen ja rakentamisen korkea laatu.

Joutsenmerkittyjen rakennusten hiilijalanjälkeä ja sisäilmaa on myös tutkittu. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n raportissa Joutsenmerkityn asuinkerrostalon hiilijalanjälki oli vertailun pienin.