4G-verkko kurottaa taajamista maaseudulle

Ylivieskalainen maanviljelijä Mikko Korte on tyytyväinen 4G-liittymään. Traktorissa nopea yhteys helpottaa viljelykarttojen lataamista pilvipalvelusta. aki paavola Kuva: Viestilehtien arkisto

Viimevuotisessa liikenne- ja viestintäministeriön (lvm) huutokaupassa uusia, 800 megahertsin taajuuksia saivat Elisa, DNA ja Sonera. Toimilupien ehtona oli verkon ulottaminen koko maahan muutaman vuoden kuluessa, ja kaikki kolme ovatkin aloittaneet rakentamisen.

Operaattorit aloittivat 4G-verkkojen rakentamisen taajamista. Tukiasemilta verrattain lyhyelle säteelle yltävää mutta korkeamman kapasiteetin 1 800 megahertsin taajuutta on käytetty vuodesta 2011. 800 megahertsin taajuuden turvin verkkoja rakennetaan taajamista ulospäin ympäröivälle maaseudulle. Samalla jatkuu jo rakennettujen verkkojen vahvistaminen.

DNA ja Telia Sonera yllättivät elokuussa perustamalla yhteisyrityksen verkon rakentamiseksi Itä- ja Pohjois-Suomeen.

Yhtiöiden julkaisemien kuuluvuuskarttojen perusteella Elisa on kuitenkin tähän mennessä rakentanut ripeimmin verkkoa maaseudulle.

”4G-verkon väestöpeitto on meillä hieman yli 90 prosenttia. Suurin osa peittopinta-alasta on 800-verkon varassa. Tavoittelemme valtakunnallista peittoa mahdollisimman nopeasti”, kertoo Elisan mobiiliverkkopalvelujen johtaja Sami Komulainen.

Kartat eivät ole täysin vertailukelpoisia, koska operaattoreilla ei ole yhteistä tapaa määritellä kuuluvuusalueen rajaa. Komulainen mainitsee, että Elisan 4G-verkko on todettu kattavimmaksi European Communications Engineering Oy:n tekemässä tutkimuksessa.

DNA:n tekninen johtaja Tommy Olenius puolestaan korostaa Epsi Ratingin tutkineen, että DNA:lla on tyytyväisimmät asiakkaat taajama-alueiden yhtenäisen peiton ansiosta. Yhtiö aikoo saavuttaa toimiluvan velvoitepeiton vuoden 2016 aikana.

Operaattorit eivät yleensä kerro rakentamiensa tukiasemien määrää. Heinäkuussa Elisa teki poikkeuksen, kun se ilmoitti rakentaneensa 1 000:n 800-taajuusalueen tukiasemansa.

Järjestys, jossa uutta verkkoa rakennetaan, määräytyy suurimman tarpeen mukaan. Samalla pyritään kuitenkin tekemään yhtenäistä verkkoa.

Valokuitua operaattorit eivät näe mobiiliverkon kilpailijana. Olemassa olevasta valokuidusta on mobiiliverkolle päin vastoin etua, koska tukiasemilta tietoa on joka tapauksessa siirrettävä kuitua pitkin eteenpäin.

Verkkojen rakentaminen maksaa satoja miljoonia euroja. Esimerkiksi konesaleihin verrattuna investoinnit työllistävät hyvin, sillä tukiasemien rakentaminen ja huolto vaativat asennustyötä metsissä ja talojen katoilla. DNA:n Oleniuksen mukaan karkeasti kolmannes rahasta kuluu työhön, kaksi kolmasosaa laitteisiin.

Osin myös laitteiden hankinta työllistää Suomessa, sillä puhelimista luopunut Nokia on edelleen merkittävä verkkolaitteiden valmistaja. Myös Ericssonilla on toimintaa Suomessa. Elisa käyttää Nokian verkkolaitteita, DNA Ericssonin ja Sonera Nokian sekä Huawein.

Samalla rakentamiskierroksella vanhatkin palvelut paranevat.

”Tämähän ei ole vain 4G:n rakentamista, vaan samalla mahdollistetaan 2G- ja 3G-tekniikoiden yhdistämisen samaan tukiasemaan. Aikaisemmin erillisten verkkojen peittoalue ja suorituskyky paranevat”, Olenius kertoo.

Hänen mukaansa verkkopäivityksen etuna on, että signaali kantaa aiempaa paremmin sisätiloihin ja myös toimintavarmuus liikkeessä paranee.

Ongelmia tuottavat uudet passiivitalot, sillä radioaaltojen kulku tyssää liian tiiviisiin materiaaleihin. Oleniuksen mielestä radioaallot pitäisi ottaa huomioon rakennussuosituksissa. Jo yksi ikkuna ilman selektiivilasia voi parantaa kuuluvuutta, samoin jos folioeristeeseen tehdään sopivasti reikiä.

”Toivon, että tämä voitaisiin huomioida säännöksissä. Uusilla kiinteistöillä on varmasti tarve myös mobiiliviestintään.”

4G mahdollistaa hyvissä olosuhteissa moninkertaisen nopeuden 3G-liittymiin verrattuna. Kuuluvuusalueella se on operaattoreiden mukaan kelpo vaihtoehto myös tavallisen yrityksen tai maatilan pääasialliseksi verkkoliittymäksi.

”Varmasti sopii pääasialliseksi liittymäksi. Maailma voi vielä muuttua niin, että valokuitu tulee joka kotiin, mutta tällä hetkellä se ei ole tilanne”, sanoo verkoista vastaava johtaja Sami Siiki Sonerasta.

Elisan Komulainen kehottaa miettimään, onko yrityksen tietoliikenteelle kriittisiä tarpeita, joiden toiminta pitää turvata kaikissa olosuhteissa. Silloin yhteyden saatavuus kannattaa varmistaa hankkimalla esimerkiksi kiinteä liittymä langattoman lisäksi, jos se vain on mahdollista.

Suomi on liittymien hinnoittelussa poikkeus muihin maihin verrattuna, koska dataa saa käyttää rajattomasti kiinteään hintaan. Operaattoreilla on paineita miettiä hinnoittelumallejaan mobiilikäytön kasvaessa jatkuvasti.

”On arvioitu, että viidessä vuodessa verkkoliikenne yli kymmenenkertaistuu. Käytännössä se tarkoittaa, että jossain vaiheessa maaseudun 4G-verkkokin vaatii lisää taajuuksia kapasiteetin varmistamiseksi”, Olenius toteaa.

Operaattorit arvioivat kuitenkin, etteivät taajuusalueen rajat tule vastaan vielä vuosiin. Jos 700 megahertsin taajuusalue saadaan mobiilikäyttöön kuten lvm:ssä suunnitellaan, voidaan maaseudunkin 4G-kapasiteetti vielä kaksinkertaistaa.

HENRIK SCHÄFER

Tämähän

ei ole vain

4G:n rakentamista, vaan samalla

mahdollistetaan 2G- ja 3G-tekniikoiden yhdistäminen

samaan tuki-

asemaan.

Aikaisemmin

erillisten verkkojen peittoalue ja

suorituskyky

paranevat. «

Avaa artikkelin PDF