Kierrätys jäänyt jätteenpolton jalkoihin

Yhdyskuntajätteiden kierrätys ei ole edennyt Suomessa sitten viime vuosikymmenen lopun, jolloin maahamme alettiin rakentaa alueellisia jätteenpolttolaitoksia.

Sitä mukaa kun jätteiden kippaamista kaatopaikoille on onnistuttu vähentämään, niiden poltto on lisääntynyt.

Ympäristöhallinnossa tilanne on tiedostettu. Pääpainona on kuitenkin ollut saattaa voimaan uusi kaatopaikkalaki, joka rajoittaa orgaanisen aineen kuljettamista kaatopaikoille ensi vuoden alusta.

”Jätteenpolttolaitoksissa palaa sellainenkin likainen muju, joka on tähän asti mennyt kaatopaikoille. Poltto on parempi ratkaisu, koska siinä ilmastonmuutoksen kannalta haitallista metaania ei vapaudu”, toteaa neuvotteleva virkamies Ari Seppänen ympäristöministeriöstä.

Suomalaiset polttolaitokset ovat erityisen tehokkaita. Koska ne tuottavat sekä lämpöä että sähköä, jopa 95 prosenttia jätteen energiasta saadaan hyödyksi.

Polttoon ei ole Seppäsen mukaan rakennettu ylikapasiteettia, sillä kuntien polttolaitoksiin ohjautuu jatkossa myös teollisuuden, rakentamisen ja muun elinkeinoelämän jätteitä.

Myös Helsingin yliopiston ympäristöekonomian professori Markku Ollikainen antoi viime viikolla jätelaitospäivillä kehuja uusille polttolaitoksille.

”Niitä suunniteltaessa on ensimmäistä kertaa ajateltu, että on riittävästi kokoa”, hän sanoi viitaten erilliskeräilyn ja pienten jätevirtojen pilkkomisen aiheuttamiin kustannuksiin.

Suomi on kansallisesti asettanut tavoitteeksi kierrättää puolet jätteestä jo ensi vuonna. EU:ssa samaan tähdätään vuosikymmenen lopussa.

Toissa vuonna jätteistä kierrätettiin 32 prosenttia. Suomi on EU:n keskikastissa, vain hitusen edellä Puolaa ja Liettuaa, joiden jätehuolto on pitkälti syntynyt vasta EU-jäsenyyden aikana.

Seppäsen mukaan ministeriössä on käsitys, että kierrätykselle asetettuihin tavoitteisiin päästään poltosta huolimatta.

Siitä pitää huolen jätelain etusijajärjestys. ”Kaatopaikka on pahnanpohjimmainen vaihtoehto, johon turvaudutaan viimeksi”, hän muistuttaa.

Poltto on sitä parempi, mutta kaikkein suositeltavimpia ovat materiaalien hyödyntäminen ja kierrätys.

Energiateollisuus ry:ssä runsas jätteenpoltto nähdään siirtymänä kohti kiertotaloutta.

”En haluaisi asettaa sitä ja kierrätystä vastakkain”, asiantuntija Katja Kurki-Suonio sanoo.

”Luonnollisesti ei pidä polttaa sellaista, jota voidaan käyttää muussa: paperit ja kartongit erotellaan, jotta niiden kuidut saadaan käyttöön. Entistä enemmän voidaan kierrättää myös muoveja.”

”Jätteen joukossa on silti kierrätykseen kelpaamatonta, kuten monista materiaaleista valmistettuja tuotteita ja erilaista mössöä. Poltettuina ne korvaavat fossiilisia polttoaineita.”

Polttolaitokset ottavat vähitellen käyttöön laitosmaista esikäsittelyä, sillä teknologia, kuten robotit, kehittyvät nopeasti. Erottelumenetelmien kehittyessä myös polttolaitosten tuhkista saadaan arvokkaita metalleja talteen.

Kiertotalouteen tarvitaan kuitenkin myös markkinoita kierrätysmateriaaleista valmistetuille tuotteille.

”Uusiotuotteiden pitää olla kuluttajille turvallisia ja haluttuja”, Kurki-Suonio sanoo.

Kaijaleena Runsten

Jätteenpoltto

Alueellisia jätteenpoltto-

laitoksia on ensi vuonna

yhdeksän, kun Tampereen

ja Leppävirran laitokset

valmistuvat.

Jos myös Ekokemin Salon

laitos rakennetaan

suunnitellusti, koko maan

polttokapasiteetti nousee lähelle 1,8 miljoonaa tonnia vuonna 2018.

Yhdyskuntajätteen määrä on asettunut tällä vuosi-

tuhannella noin 2,5 miljoonaan tonniin.

Lajiteltua energiajätettä voidaan tämän lisäksi polttaa teollisuuden voimalaitoksissa

muun energialähteen

joukossa.

23 tällaista rinnakkais-

polttolaitosta on saanut

ympäristöluvan.

Niistä 15–20 on Energia-

teollisuuden arvion mukaan käyttänyt viime vuosina

energiajätettä.

Avaa artikkelin PDF