Puurakentamiseen kaivataan parempaa esimerkkiä
Vihdoinkin puurakentamisesta on kiinnostuttu laajemmin. Perinteisesti Suomessa on rakennettu puusta pientaloja, mutta nyt on innostuttu myös suuremmista rakennuskohteista.
Uusia puukerrostaloja nousee kuin sieniä sateella. Tällä hetkellä hankkeita on käynnissä noin 6 000 asunnon verran. Suurimman puisen kerrostalon tittelistä tuntuu olevan jo kilpailua. Tämän hetken tietojen mukaan Suomen suurin puukerrostalo kohoaa vuoden 2015 Vantaan asuntomessuille. Seitsemänkerroksiseen taloon valmistuu 181 asuntoa, ja asuinpinta-alaa tulee huikeat 10 100 neliötä.
Asuinkerrostalojen lisäksi puusta rakennetaan yhä enemmän esimerkiksi palvelutaloja ja päiväkoteja.
Hiljattain Liikenneviraston pääjohtaja Antti Vehviläinen toivoi puun nousevan todelliseksi vaihtoehdoksi sillanrakentamiseen. Kun puiset tyyppisillat saadaan kunnolla teolliseen tuotantoon, niiden on mahdollista pärjätä tarjouskilpailuissa.
Puu on rakennusmateriaalina kestävä, ekologinen ja kierrätettävä. Puun väitetään olevan myös energiatehokkaampi kuin betoni. Saneeraushankkeissa on mitattu, että betonista puuhun siirryttäessä energiankulutus on pienentynyt 50–75 prosenttia.
Puusta rakentaminen on saatu kustannustehokkaaksi elementtirakentamisella. Elementit valmistetaan tehtailla, ja rakennus kootaan palasista työmaalla. Puuelementeistä rakentaminen on huomattavasti nopeampaa verrattuna perinteiseen elementtirakentamiseen. Nopean rakentamisen ansiosta työmailla rakennuksiin ei pääse kehittymään kosteus- tai homeongelmia. Puuelementtien teollinen tuotanto tuo lisää mittatarkkuutta, kun elementit valmistetaan tehtailla.
Puusta tehtyjen suurempien rakennuskohteiden paloturvallisuus taataan asentamalla automaattinen sprinklerijärjestelmä koko rakennukseen.
Puurakentamisen etuja julistetaan, mutta metsäorganisaatiot voisivat osaltaan näyttää parempaa esimerkkiä. Toukokuun lopussa avattu Metsähallituksen Suomen luontokeskus Haltia Nuuksiossa on puuta, mutta sen häpeäpilkkuna on kuitenkin itävaltalaisen kuusen käyttö.
Ulkomaisen puun käyttöä selitellään sillä, ettei clt-elementtejä valmisteta Suomessa. Eikö olisi voinut valita mitään kotimaista rakennusmateriaalia?
UPM Kymmenen uuden pääkonttorin rakentaminen on kokonaisuudessaan mielenkiintoinen tapaus. Helsingin kaupunki on tehnyt monia myönnytyksiä projektin aikataulussa ja arkkitehtuurillisissa ratkaisuissa, koska haluaa UPM:n pääkonttorin pysyvän jatkossakin Helsingissä.
Pääkonttorin rakennusurakasta on tiedotettu niukasti, eikä UPM ole julkaissut havainnekuvia rakennuksesta. Netistä kaivelemalla löytyy yksi havainnekuva, mutta sekin on luultavasti melko vanha.
Tällä hetkellä Töölönlahdella on rakennuksesta sen verran pystyssä, että sen näkee olevan aivan jotain muuta kuin puuta. Ainoan netistä löytyvän havainnekuvan perusteella rakennuksen sisääntulon ja lipan ulkoverhoilun olisi tarkoitus tulla puusta. Kai sekin on parempi kuin ei mitään.
Luulisi metsäteollisuusyhtiön rakentavan puusta jo sen takia, että rakennusmateriaalit tulevat omasta takaa. UPM:n pääkonttori olisi voinut toimisto- ja edustustilojen lisäksi olla samalla Helsingin keskustassa seisova jättimäinen mainos yhtiön tuotteista ja osaamisesta.
Puurakentaminen olisi varmasti sopinut alueen tyyliinkin, onhan aivan viereen nousemassa puinen keskustakirjasto. On aivan käsittämätöntä, että UPM rakennuttaa uutta pääkonttoria muusta kuin puusta. Ehkäpä senkin takia rakennusurakasta on oltu ihan hissun kissun.
Nyt suomalaisten metsäorganisaatioiden on tsempattava. Hyviäkin esimerkkejä jo on, mutta se ei vielä riitä. Enää metsäorganisaatioilla ei pitäisi olla edes vaihtoehtona, että rakennetaan jostain muusta materiaalista kuin kotimaisesta puusta.
Toiminta ei vaikuta kovin uskottavalta, kun sanotaan yhtä ja tehdään toista. Taitaa tässäkin asiassa vielä vanha neuvo pitää paikkaansa: ”Älä tee niin kuin minä teen, vaan tee niin kuin minä sanon.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
