LUKENUT MIES Vallanvaihdon anatomia
Maakuntalehti Savon Sanomat kysyi hiljattain gallupilla Suomen kansalta, kuka on kaikkien aikojen paras presidenttimme. Ylivoimaiseksi ykköseksi nousi Urho Kekkonen. Mauno Koivisto jakoi J. K. Paasikiven kanssa viidennen sijan.
Toteutuneen historian valossa Risto Hauvosen kirjan otsikko Koivisto Kekkosta kaatamassa on kovin yliampuva. Ei Kekkosta 1981 kukaan kaatanut. Sairas mies luhistui vanhuuttaan.
Kirjalla on silti arvonsa. 34 vuoden takaisesta vallanvaihdosta on kirjoitettu valtavasti. Tätä kirjallisuutta on kahlattu läpi vähintään yhtä paljon kuin keskiverto väitöskirjassa.
Arkistotutkimus toki puuttuu, joten historian harrastaja ei löydä mitään uutta. Sen sijaan on mielenkiintoista havaita, miten hyvin eri aikojen tulkinnat ovat pitäneet kutinsa.
Näyttää siltä, että perinteinen journalismi vie voiton tutkijoista ja erityisesti muistelijoista. Syksyllä 1981 ilmestyneessä Tamminiemen pesänjakajissa olivat jo kaikki oleelliset kivet paikoillaan.
Suurin hajonta vallitsee Kekkosen sairaudesta. Joidenkin mielestä hän oli jo 1966 kykenemätön hoitamaan virkaansa. Toisten mielestä UKK oli riittävän skarppi lähes viimeisiin viikkoihin asti.
Avoimeksi jää, milloin SDP vihdoin hyväksyi Koiviston ehdokkaakseen. Vähintään kirjan kummina toiminut Lasse Lehtinen korostaa Kalevi Sorsan juonikkuutta ja kunnianhimoa ja on kerrankin yhtä mieltä Paavo Väyrysen kanssa.
Keväällä 1981 eduskunta palasi presidenttiä vahvemmaksi valtiomahdiksi. Vuodesta 1940 oli tulkinta ollut käytännössä toinen. Pekka Alarotu
Risto Hauvonen:
Koivisto Kekkosta kaatamassa. Mauno Koiviston nousu valtion
johtoon lehdistön, muistelmien ja historiankirjoituksen kuvaamana. 288 sivua. Paasilinna.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
