Kemijärven sellutehtaan tontille toivotaan lisää puun jalostajia
Kemijärven sellutehtaan kuivaamoon rakennetaan sahalinja. Lappi Timberin toimitusjohtajan Pekka Tuovisen mukaan sivu-tuotepuuta riittäisi hyvin bioyritykselle. petri uutela Kuva: Viestilehtien arkistoKEMIJÄRVI (MT)
”Tosi hyvä juttu”, kehuvat Kemijärven metsänhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Hannu Välikangas ja toiminnanjohtaja Jari-Pekka Jumisko Keitele Groupin sahan ja liimapalkkitehtaan tuloa.
Sellutehtaan sulkeminen iski kovaa koko Lappiin. Stora Enso keitti Kemijärvellä kuitupuuta vuosittain yli miljoonaa kuutiometriä.
Sellutehtaan lisäksi Pohjois-Suomessa on pysähtynyt sahauskapasiteettia viime vuosina 500 000 kuutiometrin edestä.
Nyt Kemijärvellä viriää jälleen toivo paremmasta. Puu lähtee liikkumaan, ja työpaikkoja syntyy tehtaalle ja metsiin.
Saha ja liimapalkkitehdas jalostavat pieniä, latvaläpimitaltaan noin 12–25-senttisiä mäntytukkeja. Juuri sellaista puuta, mitä Lapin nuoret metsät puskevat yhä enemmän tulevina vuosina.
”Vain alle puolet kasvusta hakataan tällä hetkellä, ja tukin osuus nuorissa ensiharvennusmetsissä kasvaa kovaa vauhtia. Puuta varmasti riittää. Siksi jalostusta kaivataan tänne kipeästi lisää”, Jumisko sanoo.
Välikankaan mukaan käytön lisäys varmistaa myös metsien hyvän hoidon jatkumisen.
”Kauppahan se pyörittää hoitotöitä. Ellei synny kauppoja, metsät jäävät hoitamatta.”
Keitele Groupin tytäryhtiö Lappi Timber vastaa Kemijärvellä sahauksesta ja puunhankinnasta.
Liimapalkkitehtaan tuotannosta huolehtii saman konsernin Keitele Engineered Wood.
Lappi Timberin toimitusjohtajan Pekka Tuovisen mukaan liimapalkkien tekoon tarvitaan 3–4-metrisiä aihioita. Näin pikkutukit ja tukit voidaan katkoa metsässä lyhyemmiksi kuin tavallisessa sahatavaran tuotannossa.
”Lapin metsien raaka-ainepohja soveltuu meille erinomaisesti, ja siksi pystymme hyödyntämään tukkiosuuden puusta tarkasti. Tukin ja pikkutukin osuus voi nousta helposti 60–70 prosenttiin”, Tuovinen sanoo.
Sahausmäärät ovat vähentyneet Lapissa viime vuosina, koska pienten tukkien sahaus vanhalla hitaalla teknologialla on kannattanut heikosti. Kustannukset kuutiometriä kohti kohosivat liian korkeiksi.
Tuovisen mukaan uusimman teknologian ansiosta pikkutukkien sahaus on mahdollista tehdä kannattavasti.
Lapin männyn valtti on sen kauneus.
”Oksien ja syyrakenteen ansiosta puuaines on visuaalisesti erittäin hienoa. Se toimii myös höylättäessä ja työstettäessä hyvin ja sopii siksi meidän tuotteisiimme”, Tuovinen sanoo.
Pohjoisen puun miinus on Tuovisen mukaan etelässä kasvanutta puuta huonompi lujuus.
Liimapalkkien reunalamelleilta vaaditaan erityistä lujuutta. Näitä lamelleja saadaan tukkisumasta vähemmän Kemijärvellä kuin Keiteleen tehtaalla Pohjois-Savossa.
”Keiteleen ison volyymin ansiosta me pystymme nämä haasteet hoitamaan. Pienemmällä toimijalla saattaisi olla vaikeuksia.”
Sahan ja liimapalkkitehtaan rakennustyöt alkavat ensi keväänä. Parhaillaan valitaan koneita ja laitteita.
”Yhtä vanhaa rakennusta sellutehtaan alueelta voidaan hyödyntää. Sellun kuivaamoon rakennetaan sahalinja”, Tuovinen kertoo.
Rakentamisen aikataulu on tiukka, sillä ensimmäiset tukit sahalinjalle pitäisi syöttää vuoden päästä marraskuussa.
Sellutehtaan tontilla vielä tönöttävä hakesiilo puretaan junapuuterminaalin tieltä.
Junapuuterminaaliin kootaan aikanaan Stora Enson, Metsähallituksen ja Metsäliiton puuta. Terminaalin rakentaa Liikennevirasto.
Tehdasalueelle johtavan radan kunnostuksesta ja sähköistyksestä on jo tehty päätös.
Lappi Timber tarvitsee tukkia ensi vaiheessa 350 000 kuutiota. Kolmanneksen siitä toimittaa Stora Enso, joka myös ostaa sahalla syntyvän hakkeen ja hankinnassa kertyvän kuitupuun.
”Meillä on oma puunhankintaorganisaatio ja ostamme myös suoraan metsänomistajilta”, Tuovinen selvittää.
Muita puuntoimittajia ovat Kemijärven, Sallan, Posion ja Kuusamon yhteismetsät sekä Metsähallitus ja Metsäliitto.
Kemijärvellä toivotaan, että sellutehtaan tontille saadaan vielä lisää puuta hyödyntävää tuotantoa.
Kemijärvi on keskellä kasvavia metsävaroja. Junapuuterminaali ja radan sähköistys parantavat paikan kilpailukykyä.
Yhtenä varteenotettavana vaihtoehtona pidetään biojalostamoa, joka tuottaisi liikenteen polttoaineita tai pyrolyysiöljyä.
Keitele Groupilla ei ole aikomuksia lähteä biojalostamotoimintaan.
”Se olisi jonkun muun yrityksen bisnestä, mutta meiltä löytyy sivutuotepuuta bioyritykselle”, Tuovinen sanoo.
JUHA KAIHLANEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
