Kuntayhtymät romuttavat kuntien talouden
Kunnat säästäisivät rahaa, jos terveydenhuollon rahoitus, päätöksenteko ja johto olisivat samoissa käsissä. Näin arvioi lääkintöneuvos Jukka Mattila.
Kuva: Kimmo HaimiMonien kuntien talous on kuralla, ja yksi syy kustannusten heikkoon hallintaan ovat kuntien muodostamat kuntayhtymät ja sairaanhoitopiirit.
Niistä on tullut tavallaan laskutusautomaatteja, joiden menoille kunnat eivät voi mitään: ne vastaavat siitä, että kansalaiset saavat erikoissairaanhoitopalveluita, ja kunta maksaa, koska ei voi rajoittaa kuntalaistensa palveluja hallintopäätöksin.
Sairaanhoitopiirit laskuttavat kuntia tavallisesti toimenpiteiden, leikkausten ja hoitopäivien mukaan. Mitä enemmän palveluja käytetään, sitä enemmän kunta maksaa.
Jos sen sijaan sekä perus- että erikoissairaanhoidosta päätettäisiin samassa kunnassa tai kuntayhtymässä, kokonaiskustannukset olisivat hallinnassa ja rahaa säästyisi, sanoo lääkintöneuvos Jukka Mattila.
”Rahat käytettäisiin siellä, missä asiat on viisainta tehdä.”
Nykytilanne on johtanut siihen, että kunnilla on Mattilan mukaan ”järkyttävän” erilaiset resurssit hoitaa asukkaitaan.
Maaliskuussa 24 prosenttia väestöstä asui alueella, jossa kiireetöntä pääsyä lääkärin vastaanotolle joutui odottamaan yli neljä viikkoa. Alle kahdessa viikossa lääkärin luo pääsi 28 prosenttia väestöstä.
Saavutettavuus ei tarkoita vain seiniä, Mattila huomauttaa.
”Jos terveyskeskus on lähellä, mutta sinne on neljän viikon jono, saavutettavuus on huonompi kuin jos palvelu tulee kerran viikossa lähelle. Liikkuvat palvelut voivat olla myös nykyistä laajemmat.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
