Suomalaiset laskevat kirjaostoksensa yläkanttiin – myyntitilastot ovat omia arvioita synkempiä

Suomessa on nyt noin 140 yleiskirjakauppaa. Markettien ja tavaratalojen yhteydessä toimii pienemmällä valikoimalla noin 180 kirjaosastoa. LEHTIKUVA / Antti Aimo-Koivisto.  

Suomalaiset kertovat käyttävänsä enemmän aikaa kirjojen lukemiseen ja kuunteluun kuin internetin viihdekäyttöön, selviää tuoreesta Suomi lukee -tutkimuksesta. Kyselyn mukaan keskivertosuomalainen arvioi viettävänsä kirjojen parissa yli viisi tuntia viikossa, kun internetin viihdekäyttöön kuluu reilut kolme ja puoli tuntia.

Suurin aikasyöppö suomalaisilla on televisio, jonka katseluun kyselyn vastaajat arvioivat käyttävänsä yli 10 tuntia viikossa. Reilut kuusi tuntia menee suoratoistopalveluihin. Televisiota katselevat erityisesti vanhimmat ikäluokat, kun taas suoratoistopalvelut painottuvat nuoriin.

Kirjojen parissa vietettyyn aikaan on huomioitu niin painetut kuin sähköiset kirjat. Kyselyn mukaan lukuaikapalveluita tilaa nykyisin hieman yli viidennes suomalaisista. Osuus on kasvanut kahden vuoden takaisesta kyselystä neljällä prosenttiyksiköllä.

Keskimääräistä enemmän aikaa kirjojen lukemiseen ja kuuntelemiseen kertovat käyttävänsä naiset, 60–79-vuotiaat, Länsi-Suomessa asuvat ja akateemisen tutkinnon suorittaneet.

Vaikka äänikirjojen suosio on viime vuosina kasvanut, kyselyn perusteella painettu kirja ei ole katoamassa. Edellisessä tutkimuksessa printtikirjojen ostaminen oli vähentynyt kaikissa väestöryhmissä, mutta nyt aiempaa useampi suomalainen sekä ostaa paljon painettuja kirjoja että maksaa lukuaikapalvelusta. Miltei kaikissa ryhmissä oli myös vähemmän niitä, jotka eivät osta painettuja kirjoja ollenkaan.

Äänikirjoina kulutetaan eniten viihdekirjallisuutta. Sähkö- eli e-kirjoissa suosituimpia ovat tietokirjat sekä muut kuin suomen- ja ruotsinkieliset teokset.

Ikä, asuinpaikka ja koulutustaso vaikuttavat kyselyn mukaan nyt aiempaa vähemmän kirjojen ostamiseen.

Kirjan hinnan merkitys hankintapäätöksessä on lisääntynyt. Noin joka toinen sanoo hinnan olevan yksi tärkeimmistä tekijöitä kirjaa itselle ostettaessa, kun kaksi vuotta sitten osuus oli joka kolmas. Lahjaksi kirjaa hankkivalle hinnalla on vähemmän väliä, mutta trendi on samansuuntainen.

Kyselyssä selvitettiin myös suomalaisten lukuaikapalveluihin ja painettuihin kirjoihin käyttämää rahaa. Kirjakauppaliitto huomauttaa tiedotteessaan, että alan tilastojen perusteella toteutunut myynti ei seuraa kyselyssä annettuja arvioita.

Monet vastaajat arvioivat lukuaikapalveluihin käyttämänsä rahan selkeästi alemmaksi kuin palveluiden markkinoimat kuukausihinnat, kun taas painettujen kirjojen kulutus näytetään arvioivan yläkanttiin. Painettuja kirjoja ostavat kertovat käyttävänsä niihin keskimäärin 123 euroa vuodessa, mutta Tilastokeskuksen tietojen mukaan todellinen summa on kuitenkin noin 80 euroa per suomalainen.

”Lukemisen ja kirjojen ostamisen kannalta suotuisat tulokset kertovat, että suomalaiset suhtautuvat positiivisesti kirjojen lukemiseen ja ostamiseen. Kirjamyyntitilastoista välittyvä kuva on synkeämpi”, lukee tutkimusraportissa.

Taloustutkimuksen toteuttaman Suomi lukee -tutkimuksen ovat teettäneet Kirjakauppaliitto ja Suomen Kustannusyhdistys. Tiedonkeruu tehtiin viime marras–joulukuussa, ja vastaajia oli noin 1  700. Virhemarginaali on 2,5 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Tutkimus on toteutettu ensimmäisen kerran vuonna 1995 ja sen jälkeen 2000-luvulla kuusi kertaa.