Viljan puintia ja kuivausta urakoitaessatärkeää tuntea työn kustannusrakenne
Urakoitsijoiden on syytä arvioida oma hinnoittelunsa paitsi alan yleisen hintakehityksen myös omien henkilökohtaisten tavoitteidensa ja lähtökohtiensa mukaan, toteaa Työtehoseuran tutkija Reetta Palva laatimassaan Konetyön kustannukset ja tilastolliset urakointihinnat -julkaisussa.
Hinnoittelun pohjana täytyy olla työstä urakoitsijalle itselleen aiheutuvien kustannusten laskenta.
Suuri osa koneurakoitsijalle aiheutuvista kustannuksista on pääomakuluja. Siksi koneiden käyttöasteella ja urakointimäärällä on suuri vaikutus siihen, millaiseksi urakoinnin kustannukset muodostuvat.
Työtehoseura kehottaakin urakoitsijoita pyrkimään mahdollisimman tehokkaaseen konekapasiteetin hyödyntämiseen. Omaa työketjua on syytä tarkastella kriittisesti, jotta aika ei varsinaisen tuottavan työn sijaan kulu liian suurelta osin tukitöihin.
Työtehoseura suosittelee, että urakoitsija ja työn tilaaja tekevät työstä kirjallisen sopimuksen. Siinä on hyvä käydä läpi muun muassa työmenetelmät, koneiden ja työkohteen ominaisuudet sekä työltä haluttu laatu.
Kirjallinen sopimus auttaa myös urakan hinnoittelussa, kun siinä käydään läpi työstä aiheutuvat kustannukset.
Työtehoseura neuvoo urakoitsijoita laatimaan hinnaston, jossa on selkeästi eriteltynä peltotyön perushinta, työmaalle siirtymisen hinta, kuljetuksen hinnat, odotteluajan hinta sekä työn olosuhteiden vaikutus hintaan.
Olosuhteiden vaikutuksesta kannattaa sopia varsinkin hehtaariperusteisessa hinnoittelussa. Esimerkiksi peltolohkojen koko ja kunto sekä etäisyys toisistaan voi vaikuttaa merkittävästi siihen, minkä verran työ aiheuttaa kustannuksia urakoitsijalle.
Toisaalta tuntihinnoittelua käytettäessä työn tilaaja voi vaikuttaa niihin olosuhteisiin, jotka nostaisivat työstä aiheutuvaa hintaa.
Oheisesta Työtehoseuran laskelmiin perustuvasta grafiikasta ilmenee, miten koneen hankintahinta ja vuosittainen käyttömäärä vaikuttavat koneesta aiheutuviin pääomakuluihin.
Esimerkiksi 100 000 euroa maksaneesta koneesta aiheutuvat pääomakustannukset ovat 100 tunnin vuotuisella käytöllä 18 euroa käyttötuntia kohti, jos konetta käytetään yhteensä kymmenen vuotta.
Myös koneen aiottu käyttöikä vaikuttaa tuntikustannukseen. Mikäli käyttöikä on 15 vuotta, käyttötunnin kustannus laskee 15 euroon.
Kyseessä on siis vain työkoneesta aiheutunut tuntikustannus, joka ei sisällä urakoitsijan työlleen laskemaa palkkaa.
Käyrien pohjana olevat laskelmat on tehty jo vuonna 2005, mutta Kaija Laaksonen Työtehoseuran maatalousosastosta kertoo, että taulukko on periaatteessa ajaton.
Vaikka korkoprosentti onkin tällä hetkellä alhaisempi kuin laskelmassa käytetty viisi prosenttia, viisi on varsin lähellä rahoituskorkoa.
Työtehoseura on seurannut urakointihintojen kehitystä urakoitsijoille tehdyillä kyselytutkimuksilla. Edellisen kyselytutkimuksen aineisto kerättiin vuonna 2010.
Verrattuna kahteen edelliseen tutkimukseen vuosina 2006 ja 2008 hinnat olivat nousseet, mutta aiempaa maltillisemmin. Kun vuonna 2006 puinnin hehtaariveloitus oli keskimäärin 87,50 euroa (hinta ei sisällä arvonlisäveroa) ja vuonna 2008 keskimäärin 93,40 euroa, vuonna 2010 puinnista veloitettiin keskimäärin 94,70 euroa.
Myös viljan kuivaushinta oli noussut vuonna 2010 vähemmän kuin vuonna 2008 verrattuna edelliseen kyselyyn. Esimerkiksi 190–269 hehtolitran kuivauksesta urakoitsijat veloittivat vuonna 2006 keskimäärin 34,10 euroa tunnilta, vuonna 2008 keskimäärin 39,20 euroa tunnilta ja vuonna 2010 39,50 euroa tunnilta.
Yhdeksi syyksi vuoden 2010 maltillisiin hintojen nousuun Työtehoseura näkee polttoaineen hinnan laskun vuoden 2008 piikin jälkeen.
Toisaalta polttoaineen hinnat ovat jälleen nousseet vuodesta 2010 vuoden 2008 tasolle.
JUHANI REKU
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
