Ulkomaisia rakennusyrityksiä vaikea valvoa
Verottajaa harmittaa, että rakennusalan ulkomaisia yrityksiä on hyvin hankala valvoa. Verovastuu- ja rekisteröitymissäännöt ovat puutteellisia.
”Veroja pyritään tietoisesti välttämään väittämällä, että urakat kestävät alle puoli vuotta, työmaan johto on ulkomainen, eikä yrityksellä ole kiinteää toimipaikkaa Suomessa”, verohallinnon ylitarkastaja Pekka Muinonen kertoo. Hän työskentelee harmaan talouden selvitysyksikössä.
Yksittäinen urakka voikin kestää alle puoli vuotta. Mutta yritys tekee useita peräkkäisiä sopimuksia tai useiden eri yritysten kanssa jatkuvana ketjuna. Valvonnassa toiminnan kokonaisuutta ei pystytä toteamaan, vaikka yrityksen liiketoiminta Suomessa näyttää olevan pysyvää.
Työntekijöiden veronumeron sekä ilmoitusvelvollisuuden urakoista odotetaan tuovan ongelmaan apua.
Näkemystä tukee rakennusalalla neljän vuoden aikana tehdyt yli 2 500 verotarkastusta.
Tarkastuksissa noin 30 prosentista kohteista löytyi harmaata taloutta. Ulkomaisista yhtiöistä harmaata löytyi useammin kuin tarkastuksissa keskimäärin.
Tarkastusten seurauksena on pantu maksuun veroja yli 163 miljoonaa euroa.
Ulkomaisten yritysten osuutta harmaasta taloudesta on vaikea arvioida. Mutta ulkomaisten työntekijöiden osuus koko alan työvoimasta on noin 30 prosenttia.
Harmaan talouden torjumiseksi vuosi sitten käyttöön otettu käännetty arvonlisävero on alkanut toimimaan odotetusti, kertoo harmaan talouden selvitysyksikön tekemä raportti.
”Pääurakoitsijoiden osuus arvonlisäveroista on noussut merkittävästi. Samalla aliurakoitsijoiden osuus on vähentynyt”, verohallinnon johtaja Janne Marttinen harmaan talouden selvitysyksiköstä sanoo.
Uudistuksen euromääristä saadaan tietoja syksyllä.
Verottaja on tyytyväinen, mutta rakennusurakoitsijat eivät.
”Käännetty alv on tuottanut meille tuskaa. Siinä on hirveästi tulkintakysymyksiä”, työmarkkinajohtaja Tapio Kari Rakennusteollisuudesta sanoo.
Käännetty arvonlisävero koskee myös useaa maatalousyrittäjää.
Satunnaisesti rakennustyötä tekevä joutuu pohtimaan, missä tapauksissa arvonlisävero on tilaajan ja milloin tekijän velvollisuutena.
Tulkintaongelmat ovat yleisiä myös maaseutuyrittäjillä.
AIMO VAINIO
PEKKA MUINONEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
