Varsovan juutalaismuseosyntyi suomalaisen kynästä
VARSOVA (MT)
Rakennus on ulkoa iso, kiiltävä ja kylmän kulmikas.
Sisältä se on yhtä aikaa valoisa ja synkkä, pehmeä ja kova.
Puolalaisten juutalaisten historiasta kertova huippumoderni museo näyttää hiukan sopimattomalta vanhaan ympäristöönsä. Paikka on osuva: juuri näihin kortteleihin natsit rajasivat juutalaisten elämän vuosina 1940–1943.
Ghetto oli kooltaan vain pari prosenttia Varsovan pinta-alasta, mutta sinne ahdettiin aluksi kolmannes kaupunkilaisista. Taudit, nälkä ja keskitysleirikuljetukset vähensivät väkimäärän kuitenkin nopeasti sadoista tuhansista vain murto-osaan.
Koko Puolassa oli ennen toista maailmansotaa 3,3 miljoonaa puolalaista, heistä yli 90 prosenttia tuhottiin. Arviot nykymäärästä vaihtelevat 5 000:stä 50 000:een.
Kolmisen vuotta täällä ghetossa kuitenkin elettiin: tehtiin työtä, pidettiin lapsille koulua ja kerrotaanpa siellä toimineen jopa sinfoniaorkesteri.
Saksalaisten kiihdytettyä tuhoamista asukkaissa syntyi kuitenkin vastarintaa, joka huipentui surullisen lopun saaneeseen kansannousuun toukokuussa 1943. Tuhannet kuolivat taistellen, paloivat elävältä, kaasutettiin piilopaikkoihinsa ja vietiin keskitysleireille.
Kansannoususta tulee tänä vuonna kuluneeksi 70 vuotta. Kansannousua varten on Varsovassa kuitenkin oma museo, joten tämä upouusi museo keskittyy enemmän Puolan juutalaisten koko tuhatvuotiseen historiaan. Holokaustia ei voi silti ohittaa.
Varsovan juutalaismuseo valmistui tänä vuonna. Siellä on toistaiseksi esillä vain virtuaalikierros tulevaan museoon sekä yksi näyttely: yksityisten lahjoittamia juutalaisia esineitä.
Muut yhdeksän historiasalia ovat vielä tyhjiä ja esimerkiksi puisen synagogan rakentaminen kesken. Virallisesti museo avataan syksyllä 2014.
Mutta nyt on ehkä paras hetki tutustua rakennuksen arkkitehtuuriin, josta vastaa suomalainen Rainer Mahlamäki. Hänen Kaislameri-työnsä valittiin suunnittelukilpailun voittajaksi sadan kisaajan joukosta vuonna 2005.
Rakennus näyttää miltä tahansa modernilta museolta tummine kupariseinineen, valtavine lasi-ikkunoineen ja pelkistettyine pintoineen, mutta Mahlamäki on upottanut siihen paljon Israeliin ja juutalaisuuden juuriin juontuvaa symboliikkaa.
Sisääntuloaula on kauttaaltaan hiekanvaaleaa marmoria, ja väritys viittaakin autiomaahan. Mooseshan harhaili 40 päivä aavikolla matkalla luvattuun maahan.
Hallin katto nousee kiemurrellen korkeuksiin. Siinä voi nähdä suuren liekin, mutta arkkitehti kuvasi kuulemma kahtia jakautunutta Punaistamerta tai syvää railoa.
Kulkusillat symboloivat mennyttä ja tulevaa tai esimerkiksi Varsovan gheton kahta osaa yhdistänyttä siltaa.
Museo maksoi noin 80 miljoonaa euroa. Siitä puolet tuli Puolan valtiolta ja toinen puoli amerikkalaisilta, israelilaisilta ja myös saksalaisilta lahjoittajilta.
Kun ravintolat aikanaan avataan, niissä tarjoillaan oikein juutalaisopein valmistettua kosher-ruokaa.
Ulkona museon edustalla on gheton muistomerkki, johon niinikään liittyy symboliikkaa: veistos kertoo juutalaisten kuolemasta, viereinen museo taas heidän elämästään.
EIJA MANSIKKAMÄKI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
