Sipulin mätänemisriski halutaan seuloa jo pellolla

Fusarium-sienet mädättävät sipulisatoja usein jo pellolla. Kuva: Asko Hannukkala / Luke

Joinain vuosina viljelijä on Fusarium-tartunnan vuoksi menettänyt koko sipulisatonsa.

"Viljelijälle on tullut isoja taloudellisia tappioita", Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkija Asko Hannukkala kertoo.

Fusarium oxysporum on vanha tuttu, ja osan sen kannoista tiedetään aiheuttavan sipulimätää. Tarkemmissa tutkimuksissa sipulin satotappioiden syyksi paljastui myös Fusarium proliferatum, uusi aggressiivinen laji, jota löytyi Suomesta ensimmäistä kertaa. Maailmalla sieni on elänyt nousukautta viimeisen 10 vuoden ajan.

Tauti on tullut Suomeen ulkomailta tuotujen istukassipuleiden mukana. Vihanneskaupan kansainvälisyys ja lämpenevä ilmasto tarjoavat kasvitaudeille oivan lisääntymisalustan. Kerran peltoon päässyt tauti säilyy siellä vuosia, ja voi jatkaa elämäänsä muissakin sipulipeltojen kasvilajeissa.

Sienitartunta uhkaa sekä luomu- että tavanomaisesti viljeltyjä sipuleita. Luomussa taudin torjuminen on konstikasta, sillä esimerkiksi istukkaita ei voida peitata.

Hannukkalan mukaan Luke selvittää, voidaanko kehittää suuren mittakaavan testiä, jolla sairastuneet sipulit voidaan seuloa jo nostovaiheessa ennen varastointia. Toinen ratkaisu on perinteinen.

"Viljelijät ovat keskustelleet, voisiko sipulia lisätä muutenkin kuin istukkaasta."

Muutama "pellepeloton" on kokeillut sipulin taimikasvatusta menestyksekkäästi. Menetelmää pidettiin aiemmin työläänä ja kalliina. Nykytilanteessa vaakakupissa ovat kalliit istukkaat, joista 80 prosenttia voi mädäntyä.

"Taimisipuli ei ratkaise koko sipulialan ongelmia, mutta joillekin siitä voisi olla hyötyä", Hannukkala sanoo.

Ratkaisuja luomusipulin Fusarium-ongelmaan haetaan joka tasolla: viljelykierrosta ja biologisesta torjunnasta istukkaissa ja taimien tuotannossa. Ratkaisujen kehittäminen on kilpajuoksua.

"Tautilajisto on muuttunut, ja uusia tautiongelmia tulee koko ajan. On ollut vauhtia ja vaarallisia tilanteita."