Ahvenanmaa on eri maata. Itsehallinnollinen saarimaakunta teki oman sote-uudistuksensa jo 15 vuotta sitten.
Ahvenanmaan 16 kuntaa siirsivät terveydenhoitonsa maakunnalle vuoden 2003 uudistuksessa. Ahvenanmaalaiset tekivät tavallaan puoli-soten – terveydenhoito järjestettiin uusiksi, mutta sosiaalisektori jätettiin kuntien vastuulle. Ja kunnilla se on edelleen.
Maakuntahallituksen sosiaali- ja terveysasioista vastaava ministeri Wille Valve on seurannut tarkkaan Manner-Suomen sosiaali- ja terveydenhoidon mittavaa uudistushanketta, jolle ei näytä tulevan loppua.
Voisiko eduskunnan valiokuntiin jumiutuneessa sotessa ottaa oppia ja neuvoa ahvenanmaalaisilta?
"Kukaan ei halua palata entiseen järjestelmään, jossa terveydenhoito oli kuntien vastuulla. Olemme varmoja siitä, että ellemme olisi tehneet uudistusta, kustannukset olisivat nousseet huomattavasti nopeammin kaikkialla terveydenhoidossa", Wille Valve vakuuttaa.
Ei Ahvenanmaallakaan ruusuilla ole tanssittu, reformista huolimatta. Kuluvan vuoden terveydenhoidon kulut ylittävät budjetin jopa miljoonalla eurolla. Maakunnan 60 ympärivuotisesti asutettua saarta merkitsevät kalliita potilaskuljetuksia helikoptereilla, erikoissairaanhoidon lähetteitä potilaille yliopistollisiin keskussairaaloihin Turkuun, Tukholmaan, Uppsalaan ja Helsinkiin.
Helikopterilennätykset maksavat, samoin erikoissairaanhoito ja riskisynnyttäjien lähettäminen Turkuun, Tukholmaan tai Helsinkiin. Yhteistyötä on myös Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin sairaaloiden kanssa Porvoossa, Lohjalla ja Raaseporissa.
Asukasta kohti terveydenhoito maksaa Ahvenanmaalla 2 765 euroa. Koko maassa keskikustannus asukasta kohti on 1 802 euroa. Luvut ovat vuodelta 2016. Viime vuoden lukuja ei vielä ole, sanoo Ålands hälso- och sjukvårdin eli ÅHS:n terveyden ja sairaanhoidon johtaja Jeanette Pajunen.
"Lasku olisi vielä suurempi, jos terveydenhoitoa ei olisi keskitetty", Jeanette Pajunen yhtyy Valven arvioon.
Ahvenanmaalla toimii keskussairaala ja sen yhteydessä terveyskeskus Maarianhaminassa. Toinen terveyskeskus sijaitsee Godbyssä. Lisäksi isoimmilla saarilla on omat palvelupisteensä. Sairaanhoitaja on paikalla mutta ei kaikkina arkipäivinä. Osalla pienemmistä kunnista hoitaja päivystää esimerkiksi kerran viikossa.
Mistä säästöt kertyivät?
"Investoinnit ja laitehankinnat tehdään yhteisesti. Potilastietokanta on yksi ja yhteinen. Vaikka kehittyneitä tietokoneohjelmistoja ei olekaan, potilastiedot ovat koko terveydenhoidon käytettävissä. Potilaat ovat kuin saman katon alla. Vanhaa järjestelmää ei kaipaa kukaan", terveysministeri Valve jatkaa.
Sosiaalipuoli vanhuspalveluineen on edelleen yhdistämättä. Ahvenanmaalaiset aikovat yhdistää sosiaalipuolen vanhuspalveluja lukuun ottamatta uuteen organisaatioon. Kuntien sosiaalitoimi jää edelleen kuntatasolle, kuntauudistuksen jälkeen neljän kunnan yhteisesti hoidettavaksi.
Manner-Suomen pitkää sote-valmisteluakaan eivät Ahvenanmaan terveydenhoidon asiantuntijakaksikko tuomitse.
"Mahdollisuudet onnistua on Manner-Suomellakin, mutta meillä Ahvenanmaalla on tapana pureskella norsu pala kerrallaan. Silläkin on haittapuolensa: osa jää silloin tehtäväksi myöhemmin", Wille Valve huomauttaa.
Valmista kuitenkin tulee: "Mikä on tehty, se on valmiina."
Valve viittaa valtakunnassa käytävään keskusteluun siitä, onko ylipäätään järkeä uudistaa kaikki kerralla sekä sosiaali- ja terveyssektori ja maakuntauudistus rahoituksineen ja valinnanvapauksineen:
"Sote-uudistuksessa se on kuin kaikki tai ei mitään."
Ahvenanmaalla ollaan kuitenkin Valven sanoin "varpaillaan" mantereella valmisteltavan soten suhteen kahdesta syystä.
"Kela-korvausjärjestelmään tulee muutoksia ja kaikki, mikä liittyy sosiaaliturvajärjestelmään, vaikuttaa myös Ahvenanmaalla. Miten tuleva sote korvauksineen vaikuttaa Ahvenanmaan ÅHS:ään?"
Toinen epätietoisuus liittyy potilaiden liikkumiseen ja yhteistyöhön muiden sairaaloiden kanssa. Miten vaikkapa toimitaan ja määritetään hoidon kustannukset Manner-Suomesta tulevan opiskelijan kanssa, joka tarvitsee hoitoa Ahvenanmaalla? Ahvenanmaan ÅHS:lla ei ole tähän mittareita ja käytäntöjä.
"Sote aiheuttaa meille hieman sivutuulta", Jeanette Pajunen vahvistaa.
Mantereella sote-uudistuksen on aloittanut ja keskeyttänyt jo useampikin hallitus, vuosikymmenestä toiseen.
Nyt kesätauoltaan palannut eduskunta otti hallituksen uudistuksen jälleen käsittelyyn ja arvioitavaksi sekä perustuslaki- että sen jälkeen sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. Eduskunnan pitäisi hyväksyä lakiesitykset tämän vuoden puolella, jotta maakuntavaalit voitaisiin pitää viimeistään keväällä.
Usko on koetuksella sote-uudistuksessa. 18 maakunnan pitäisi käynnistä uudistettu sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmä vuoden 2021 alusta. Vapaus valita sote-keskusten ja yksityisen palveluntarjoajan välillä alkaisi nykynäkymin vasta vuonna 2023.
Uudistuksen tärkein tavoite on turvata riittävät sote-palvelut kaikille suomalaisille asuinkunnasta riippumatta.
Niin se on ollut myös saarimaakunnassa.
"Manner-Suomessa voitaisiin katsoa monestakin asiasta mallia Ahvenanmaasta, mikä saarimaakunnassa on onnistunut ja mikä ei", sanoo Jeanette Pajunen, joka siirtyi maaliskuussa Ahvenanmaan terveyden- ja sairaanhoidon hoidon (ÅHS) johtajaksi Raaseporista.
Kun perus- ja erikoissairaanhoito on yhdellä toimijalla eli ÅHS:lla, hoito onnistuu Pajusen mielestä joustavammin. Toisaalta vanhushoidon tulisi taas olla nykyistä lähempänä terveydenhoidon palveluja, kun se nyt on vähän irrallaan. Iäkkäillä ja palvelutaloissa asuvilla sairaanhoidon tarve kasvaa.
Ahvenanmaan "puoli-soteen" ei ole kuulunut valinnanvapautta yksityiseen terveydenhoitoon oikeuttavine asiakasseteleineen. Lääkäriin voi lähteä vaikka suhteellisen lähellä sijaitsevaan Tukholmaan, mutta omalla kustannuksella.
Missä ajassa pääsee terveyskeskuksen lääkäriin?
"Odotusaika on vaihdellut tänä vuonna kahdesta viiteen viikkoon."
Fakta, Ahvenanmaa
Itsehallinnollinen saarimaakunta Manner-Suomen ja Ruotsin välissä.
29 000 asukasta, joista Maarianhaminassa asuu 11 000.
16 kuntaa, kolmasosa väestöstä syntynyt muualla.
Asukkaat saavat kotipaikkaoikeuden syntymästä tai viiden vuoden asumisen jälkeen.
Elinkeinorakenne: yhteiskuntapalvelut (40 prosenttia), kauppa ja liikenne (30), rahoitus (10), teollisuus (8), rakentaminen (7), maatalous (4).
Työttömyysaste 3,4 prosenttia (TEM, kesäkuu 2018)
Työllisyysaste (osuus 15–64-vuotiaista): 75,5 prosenttia (Tilastokeskus, kesäkuu 2018)
20 000 saarta ja luotoa, joista 60 on ympärivuotisesti asutettuja.
