Kreikka sai helpotusta velkoihinsa
Valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen (sd.) mukaan Kreikan uusilla helpotuksilla ei ole merkittäviä vaikutuksia Suomelle. Jaana KankaanpÄÄ Kuva: Viestilehtien arkistoBRYSSEL (MT)
Euromaat ja kansainvälinen valuuttarahasto IMF pääsivät maanantai-iltana sopuun Kreikan velkataakan keventämisestä.
Kreikan tukilainojen korkoja lasketaan yhdellä prosenttiyksiköllä ja laina-aikaa pidennetään 15 vuodella. Korkojen maksuun Kreikka saa 10 vuoden lykkäyksen. Maa saa myös luvan ostaa omia lainojaan takaisin markkinahintaan.
Yhteenlaskettuna toimet keventävät Kreikan velkaa noin 40 miljardilla eurolla.
Helpotusten rahoittamiseksi Euroopan keskuspankki luopuu Kreikka-lainoillaan tekemistä voitoista. Keskuspankki on tehnyt voittoa, koska se on ostanut Kreikan valtion velkakirjoja markkinoilta alihintaan, jotka maa on kuitenkin maksanut täysimääräisinä takaisin.
Päätöksen seurauksena Suomen pankki menettää osuutensa voitoista.
”Haluan muistuttaa, että kyse ei ole vain rahasta. Päätös on lupaus paremmasta tulevaisuudesta Kreikan kansalle ja koko euroalueelle”, euroryhmän puheenjohtaja Jean-Claude Juncker hehkutti aamuyöhön venyneen kokouksen päätteeksi.
Sopu mahdollistaa reippaasti myöhässä olevan seuraavan lainaerän maksamisen Kreikalle. Maksu tapahtuu joulukuun aikana. Kreikan talous joutuu entistä tiukemman valvonnan alle. Osa maan verotuloista siirretään suoraan velkojenlyhennystilille.
Europäättäjät ylistivät kuorossa Kreikkaa siitä, että se on toteuttanut tukilainojen ehtona olleet säästöpäätökset.
”Tämän illan päätökset olivat mahdollisia, koska Kreikka on pitänyt lupauksensa ja osoittanut kykyä uudistua”, EU:n talouskomissaari Olli Rehn sanoi.
Kreikan velkahelpotusta väännettiin kolmessa perättäisessä euroryhmän kokouksessa.
Vastaan harasi varsinkin IMF, joka vaati velkojen osittaista anteeksiantoa. Omista saatavista luopuminen olisi kuitenkin ollut mahdotonta muun muassa Suomelle ja Saksalle.
Nyt sovittu paketti riitti vakuuttamaan IMF:n siitä, että maa on kestävällä tiellä.
”Olennaista on, että sekä Kreikka itse että sitä rahoittavat euromaat ovat sitoutuneet vähentämään maan velkataakkaa 124 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä”, IMF:n pääjohtaja Christine Lagarde muistutti.
Nyt tehty päätös on kolmas kerta kun Kreikkaa tuetaan. Ensimmäisestä 110 miljardin tukipaketista päätettiin keväällä 2010.
Tämän vuoden helmikuussa sovittiin uudesta 130 miljardin tukipaketista yhdessä yksityisten sijoittajien velkajärjestelyn kanssa.
Keväällä pidetyt Kreikan vaalit ja uusintavaalit kuitenkin keskeyttivät tukiohjelman täytäntöönpanon, mistä lähtien euromaat ja IMF ovat lykänneet tukipaketin toisen lainaerän maksatusta.
NIKLAS HOLMBERG
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
