Kymmenen tonnin painoinen jääsaha soi tulvajoilla

Pyhäjoella jään paksuus oli viime viikolla keskimäärin 65–70 senttimetriä. Pohjois-Pohjanmaan elykeskuksen miehet sahasivat Pyhäjoen jäätä kolmessa paikassa torstaina. Kuva: Pekka Fali

Pyhäjoen jäälle kävely hieman hirvittää, kun pohjoisempana ollut Siikajoki oli kasitien kohdalla osin sulana. Jään päällä ahkeroi kuitenkin kymmenen tonnin painoinen jääsahalaite, joten ehkä se ihmisenkin kestää. Jääsaha tarvitsee alleen vähintään 50 sentin paksuisen jään.

Mitä paksumpi jokijää, sitä suurempi riski on jääpatojen muodostumiselle, kun jäät lähtevät liikkeelle. Pohjois-Pohjanmaan elykeskuksen jokijäämittaukset osoittavat, että etenkin maakunnan eteläosan joissa on paksut jäät. Sen vuoksi elykeskus sahasi viime viikolla jäätä Lesti-, Kala-, Malis- ja Pyhäjoella.

”Sahauksilla pyritään siihen, että jokijäät pääsisivät purkautumaan hallitusti, eivätkä patoutuisi ja muodostaisi jääpatotulvia riskikohteille”, vesivararyhmän päällikkö Olli Utriainen Pohjois-Pohjanmaan elykeskuksesta kertoo.

Saha tekee jäähän 18 senttiä leveän ja jopa kilometrin pituisen railon. Kun kiinteä jääkenttä särjetään, jäät lähtevät sulaessaan pienempinä osina liikkeelle.

Neljä vuotta sitten patoutuneet jäät puskivat Pyhäjoen keskustan talojen pihoille. Viime keväänä jääpatojen aiheuttamat tulvat uhkasivat taloja Kiiminkijoella.

Lumen vesiarvo Pohjois-Pohjanmaalla vastaa nyt pitkän havaintojakson keskiarvoa.

”Jokien virtaama lähtee kasvuun, kun sulaminen käynnistyy kunnolla yöpakkasten hellitettyä”, Utriainen toteaa.

Kevään tulvan suuruus ja ajankohta riippuvat sulamisnopeudesta ja sulamisajankohdan sääolosuhteista, joten ennustaminen on vielä nyt vaikeaa.

Nopea sulaminen runsaine sateineen kasvattaa kevään tulva­riskiä.

Jääsahoja on Suomessa tiettävästi vain kaksi. Pohjois- ja Etelä-Pohjanmaan elykeskusten yhteisen laitteen lisäksi toinen löytyy Lapin elyn alueelta.

Lapissa kevään jääsahaukset aloitettiin tänään maanantaina Simojoella. Simojoelta jääsaha siirtyy Tornionjoelle.

Alustavan ohjelman mukaan noin kolmen viikon aikana tehtävissä jokijäiden sahauksissa syntyy railoa yhteensä noin 60–80 kilometriä.

Jään päällä oleva lumi, sohjo ja vesi voivat vaikeuttaa sahausta. Jääsahalaite etenee kilometrin tunnissa.

Heikkojen jääolosuhteiden takia sahauksia ei tehdä Ounasjoella, Kemijoella ja Ivalojoella.