Siivekkäät naapurinsa voi ilmiantaa lintuatlakseen ‒ havainnot auttavat selvittämään lintulajien levinneisyyttä
Lintuja seuratessaan on muistettava antaa niille pesimärauha. Liian lähelle pesiä ja poikasia ei pidä mennä.
Metsäkirvisen pesässä on munia. Kuva: Johannes WiehnLintuharrastajien voimin kerätään jälleen tietoa Suomessa pesivistä lintulajeista, sillä maamme neljäs lintuatlas toteutetaan vuosina 2022–2025. Atlaksessa selvitetään pesimälintulajien nykyiset levinneisyydet sekä tutkitaan levinneisyyksissä tapahtuneita muutoksia.
Havainnot kerätään aiempien atlashankkeiden tapaan 10×10 kilometrin atlasruuduista. BirdLife suosittelee kirjaamaan atlashavainnot sähköisesti Tiira-lintutietopalveluun. Näin ne päätyvät alueellisten lintuyhdistysten havaintoarkistoon sen lisäksi, että ne ovat mukana lintuatlaksessa.
Havaintoja voi ilmoittaa atlakseen myös Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen sivuilla.
Jotta havainto on atlashavainto, siihen pitää valita pesimävarmuusindeksi. Ohjeet sen arvioimiseen löytyvät samoista paikoista kuin mistä lintuhavainnoista voi ilmoittaa.
Lintuja seuratessa ja havaintoja tehdessä on muistettava antaa niille pesimärauha. Liian lähelle pesiä ja poikasia ei siis pidä mennä.
Sähköisessä tulospalvelussa voi seurata lintutietojen kertymistä lajeittain ja atlasruuduittain. Atlakseen on ilmoitettu jo tuhansia havaintoja. Linnuista kiinnostunut voi tulospalvelusta katsoa, miltä alueelta on kertynyt vähän havaintoja ja suunnata oman retkensä sinne, BirdLife vinkkaa.
Edellinen atlashanke toteutettiin vuosina 2006–2010. Sen tuloksiin voi tutustua Luonnontieteellisen keskusmuseon sivuilla.
Lintuatlaksen toteuttavat yhteistyössä BirdLife Suomi ja Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus. Hankkeen yhteistyötahoina toimivat Suomen ympäristökeskus, Luonnonvarakeskus ja Metsähallitus. Hanketta rahoittaa ympäristöministeriö.
Lue myös:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
