Lapsuusmuistot voivat rohkaista palaamaan
Paluumuuton takana ovat usein taloudelliset, sosiaaliset ja perhesyyt. Maalle palaamisen todennäköisyyttä voi nostaa myös muistijälki.
Paluumuuttoa tutkittaessa on todettu, että ihmiset hakeutuvat sellaiseen ympäristöön, jossa he ovat viettäneet lapsuutensa.
Kunnan ei tarvitse olla synnyinkunta, kunhan olosuhteet muistuttavat lapsuutta, kertoo porilainen muuttoliiketutkija Timo Aro.
Aron mukaan maallemuuttojen lisääntyminen johtuu siitä, että työmarkkinoilta pois jäävät suuret ikäluokat palaavat joko kotiseudulleen tai lapsuuden oloihinsa, tai muuttavat mökilleen pysyvästi.
Myös pääkaupunkiseudulla työttömäksi jääneet palaavat kotiseudulle, Aro kertoo.
Maaseutukunnissa eläminen on halvempaa kuin pääkaupunkiseudulla, joten mahdollisuudet elämänlaadun säilyttämiseen ovat paremmat.
2000-luvulla Suomessa puhuttiin 100 000 ihmisen maallemuuttopotentiaalista. Siitä ei ole Aron mukaan tähän mennessä tullut näyttöä.
Kuntien välisten muuttajien määrä on vaihdellut 2000-luvulla 250 000:sta 280 000 henkeen vuosittain. Paluumuuttajia on ollut vuosittain noin 10 000. Pientä ilmiötä on tutkittu vähän.
”Paluumuutto on keskeinen tekijä pienten kuntien elinvoiman säilyttämisen kannalta. Kuntien kannattaisi itse tutkia muuttajien rakennetta”, Aro kannustaa.
Raija Volkin ja Henna Nivalaisen 2009 valmistuneen raportin ”Väestön ikääntymiseen varautuminen – alueellinen näkökulma” mukaan synnyinseudulle muuttoa harkitsee vain joka kolmas.
Raportin mukaan kaupungeista maaseudulle muuttaa niin vähän ihmisiä, ettei muuttajien määrä vaikuta olennaisesti kuntien tuloihin tai palvelujen tarpeeseen.
Muuttaminen alkaa 50 ikävuoden tienoilla ja saavuttaa huippunsa ennen virallista eläkeikää. PAULA TAIPALE
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
