Maatiloista voi jatkossa tulla merkittäviä energiantuottajia
Maataloudella on hallussaan suuri määrä hajautettuun pientuotantoon soveltuvaa energiaa, kirjoittaja huomattaa. Jouni Korhosen Kuittilan maatila kaasuttaa puusta energiaa. Lari Lievonen Kuva: Viestilehtien arkistoMTK:n toiminnanjohtaja Antti Sahi otti MTK-Hämeen kevätkokouksessa 15.4. esille biotalouden ja siinä maa- ja metsätalouden osuuden, kun maassamme yritetään siirtyä uusiutuvaan energiaan. Sahin mielestä nykyhallituksen poukkoilu energiapolitiikassa johtaa kuitenkin kivihiilen voittokulun jatkumiseen.
Hallitus on asettanut biotalouteen siirtymisen valtakunnan päätavoitteeksi.
Biotalous on laaja käsite, johon kuuluu monia tuotannonaloja. Sen keskiössä ovat maatilat, jotka vastaavat ruuantuotannosta ja tuottavat myös energiaa. Niinpä tilojen toimintaedellytysten turvaaminen menee kaiken muun edelle.
Maataloudella on hallussaan suuri määrä hajautettuun pientuotantoon soveltuvaa energiaa. Lannan ja peltojen kasvimassan varaan on rakennettu hyvin toimivia biokaasureaktoreita, joita voitaisiin rakentaa jopa tuhansia.
Meillä olisi varaa ottaa neljäsosa pelloista energiantuotantoon. Niistä saatava kasvimassa mahdollistaisi yhdessä eläinten lannan kanssa 15 terawattitunnin vuosituotannon.
Sama määrä energiaa saadaan suuresta ydinvoimalasta. Mikäli pellon biokaasu käytettäisiin liikennepolttoaineena, sillä liikkuisi kolmasosa maamme autokannasta.
Tyypillinen biokaasutila saa reaktoristaan tarvittavan lämmön ja sähkön sekä liikennepolttoaineen autolleen. Vetokoneetkin muuttuvat vähitellen omalla polttoaineella toimiviksi, sillä kaasukäyttöisten traktorien valmistus on aloitettu jo Suomessakin. Biokaasua ja sillä tuotettua sähköä tuotetaan myös myyntiin.
Meillä on muutamia biokaasutiloja, jotka ovat siirtyneet kierrättämään energiaa. Energiankierrätykseen liittyy luontevasti ravinteiden kierrätys, jota näyttää tapahtuvan kaikilla biokaasutiloilla. Kun otetaan lisäsyötteeksi kasvi- tai muita jätteitä, saadaan lannoitteeksi sopivaa jätelientä niin runsaasti, että ostolannoitteista voidaan luopua. Kaatopaikalle joutuva ruoka olisi yksi merkittävä energianlähde.
Öljyn ja fosforin väheneminen ja loppuminen maaperästä vaatii energian ja ravinteiden kierrätystä kaikilla maatiloilla, mikäli ravinnontuotantoa halutaan maailmassa jatkaa. Tästä syystä maatilojen ensisijaisuus on otettava huomioon kaikessa päätöksenteossa, kun biotaloutta kehitetään.
Maatilat joutuivat syvään kustannuskriisiin, kun maidon hinnasta lohkaistiin neljännes ja vienti Venäjälle katkesi. Omaan energiaan ja samalla ravinteiden kierrätykseen siirtyminen helpottaisi kustannuspaineita huomattavasti.
Eräs keskipohjalainen sikatila alkoi säästää tarvikeostoissaan 150 000 euroa vuodessa siirryttyään energian ja ravinteiden kierrätykseen. Maatilatarvikekauppaan on asiaa lähinnä silloin, kun tarvitaan peltojen kalkitusta.
Elintarviketalouden rasitteet näyttävät kasautuvan perustuotannolle. Muodostuuko maataloudesta ennen pitkää elintarvikeketjun heikoin lenkki?
Tämä lenkki ei saa pettää, sillä maatalouden perustalle rakentuu kolmasosa koko kansantaloudesta.
Elintarvikeketjussa on suoritettava rasitteiden uusjako – maatalous ei kestä nykyistä painetta loputtomiin. Kieltämättä polttoaine- ja lannoitekauppa kokee tällöin sopeutumisongelmia, mutta ne eivät saa estää elintarvikeketjun kokonaishuoltoa.
Erkki Raudaskoski
Rovaniemi
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
