Ruotsi haluaa leikata EU:n maatalousrahoja - kuittaisi sillä brexitin jättämän budjettiaukon
Suomen maksuosuus brexitin jälkeen nousisi noin seitsemän prosenttia, jos budjetti pysyy ennallaan. Ruotsin osuus nousisi lähes 16 prosenttia.
Ruotsi valmistautuu pienempään maatalousbudjettiin. Vuosien 2021–2027 EU:n maatalousbudjetti voi olla 10–20 prosenttia nykyistä pienempi https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Vallsg%C3%A4rde.jpg Kuva: Berig, Wikimedia CommmonsRuotsi haluaa pienentää EU:n maatalouden rahoitusta seuraavalla budjettikaudella 2021–2027, selviää Ruotsin hallituksen tiedotteesta, jonka se julkaisi Britannian EU-eron alla.
Britannian pääministerin Theresa May antaa virallisen ilmoituksen maan erosta EU:sta huomenna. Siitä alkaa kahden vuoden neuvotteluaika. Eron pitäisi olla selvä keväällä 2019.
Brexit jättää EU:n maatalousbudjettiin noin viiden prosentin aukon. Ruotsin mielestä jäljelle jäävien maiden osuudet eivät saa kasvaa, joten EU:n budjettia on leikattava.
EU:n rahoitusta täytyy kohdistaa turvallisuuteen, siirtolaisuuteen, kilpailukykyyn, tutkimukseen ja ilmastonmuutokseen valmistautumiseen.
Rahaa näihin tavoitteisiin Ruotsi ottaisi maataloudelta ja rakennerahastoista.
Jos Britannian osuus EU-budjetista kuitattaisiin muiden jäsenmaiden osuuksia nostamalla, Ruotsin osuus nousisi jäsenmaista toiseksi eniten, tutkimuskeskus Jacques Delors Institute laskee.
Ruotsin osuus nousisi lähes 16 prosenttia vuosiin 2014–2015 verrattuna. Suomen osuus kasvaisi noin seitsemän prosenttia.
Valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok.) mukaan Suomen osuus ei saa kasvaa, Yle kirjoittaa. Orpo ei eritellyt säästökohteita.
Ruotsi haluaa myös evätä EU-rahaa mailta, jotka eivät osallistu esimerkiksi siirtolaisuudesta yhteisesti tehtyjen päätösten toteuttamiseen.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
