Tiilikainen on tyytyväinen syntyneeseen ilmastosopimukseen – "Saatiin vahvat säännöt"

Kimmo Tiilikainen on tyytyväinen sääntökirjaan. 

Pariisin ilmastosopimukselle neuvoteltiin vahvat säännöt asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen mukaan. Hänen mukaansa ”Ilmastotoimet koskevat nyt kaikkia.”

Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanon sääntöjen mukaan maat seuraavat päästöjään ja raportoivat niistä jatkossa yhteisin säännöin ja kertovat päästösitoumuksistaan kattavasti.

Joustoja kehittyvillä mailla on lähinnä raportointiviiveen ja yksityiskohtaisuuden suhteen.

”Säännöt ovat vahvat, kaikille yhteiset ja selkeät. Ne mahdollistavat Pariisin sopimuksen täyden toimeenpanon. Tämä oli Suomen ja EU:n keskeinen tavoite. Pariisin sopimuksen ytimessä on kehittyneiden ja kehittyvien maiden jyrkän kahtiajaon purkaminen, mikä on nyt konkretisoitu kirjaimiksi. Ilmastotoimet koskevat kaikkia”,

Pariisin sopimus rakentuu maiden itselleen asettamille päästövähennyssitoumuksille. Sitoumusten seuranta alkaa 2020. Sopimuksen keskeiset velvoitteet ovat päästöjen ja niiden vähentämisen seuranta ja raportointi ja viiden vuoden välein tehtävä tarkastelu, jossa katsotaan maiden yhteenlaskettujen päästövähennysten riittävyyttä suhteessa Pariisin sopimuksen tavoitteisiin ja kannustetaan maita kiristämään sitoumuksiaan.

llmastokokous venyi yli vuorokauden yliajalle. Neuvotteluissa keskeiset kysymykset koskivat sitä, miten eri maiden valmiudet esimerkiksi päästöjen seurantaan ja raportointiin huomioidaan säännöissä, miten kehittyvät maat saavat tukea omiin ilmastotoimiinsa ja millainen mekanismi viiden vuoden välein tehtäviin tarkasteluihin rakennetaan.

Suurimmaksi kiistakysymykseksi kokouksen loppumetreillä nousivat säännöt markkinamekanismeista eli siitä, miten maat voivat hyödyntää kumppanimaissa rahoittamiaan ilmastotoimia omien päästötavoitteidensa saavuttamisessa.

Erityisesti EU vastusti sitä, että Pariisin sopimuksen päästövähennyssitoumuksia voisi keventää merkittävästi ennen vuotta 2020 syntyneillä päästövähennysyksiköillä ja niin sanottua kaksoislaskentaa, eli sitä että samat päästövähennykset laskettaisiin hyväksi sekä rahoittaja- ja toteutusmaassa. Lopulta asiasta tehtiin prosessipäätös, ja neuvottelut jatkuvat seuraavassa kokouksessa.

”Markkinamekanismisääntöjen puuttuminen on parempi ratkaisu kuin huonot säännöt: tämä olisi ollut muuten kohtalaisen hyvässä sääntökirjassa todellinen porsaanreikä”, Suomen pääneuvottelija Outi Honkatukia sanoo.

”Katowicessa saatiin päätökseen kolmivuotinen neuvottelumaraton. Vaikka jatkotyötä jäikin, lopputulokseen voi olla tyytyväinen”, Honkatukia toteaa.

Maiden odotetaan päivittävän päästövähennyssitoumuksensa Pariisin sopimukseen vuoteen 2020 mennessä. EU on jo ilmoittanut valmiudestaan päivittää oman sitoumuksensa eli vuodelle 2030 asetetun päästövähennystavoitteensa tuohon mennessä.

Samaten EU:ssa on käynnistynyt keskustelu Pariisin sopimuksen mukaisesta pitkän aikavälin ilmastostrategiasta eli siitä, miten EU saavuttaa nettonollapäästöt vuoteen 2050 mennessä.

”Suomella on EU:n toimien johtamisessa suuri rooli, sillä keskustelu päästövähennysten päivittämisestä ajoittuu meidän puheenjohtajakaudellemme. Parhaillaan käynnissä oleva parlamentaarinen työ luo toivottavasti hyvän pohjan sekä Suomen että EU:n pitkäjänteiselle ilmastopolitiikalle”, Tiilikainen summaa.

Seuraava ilmastokokous järjestetään vuoden kuluttua Chilessä.