Kunnat vaativat lisäaikaaja syventäisivät yhteistyötä
Kuntien tärkein viesti kuntauudistuksen aluekierroksella on, että kuntaliitokset tulee tehdä vapaaehtoisuuteen pohjautuen eikä ohjaten ”ylhäältä alas”, Kuntaliiton edustajien muistioiden pohjalta tehdyssä yhteenvedossa todetaan.
Kuntaliiton kehitysjohtajan Kaija Majoisen mukaan toiseksi tärkein asia puheenvuorojen määrillä mitattuna kuntien palautteessa koskee kuntien ja valtion välistä tehtävänjakoa, jota tulisi uudistaa ja kuntarahoitusta parantaa.
Kolmanneksi suurin huolenaihe oli sosiaali- ja terveyspalvelujen (sote) järjestäminen. Hallitus käynnistää sote-selvityksen, jonka ajankohta on päällekkäinen kuntarakenneuudistuksen kanssa. Monet kunnat olisivat halunneet tiedon sotesta ensin.
Neljänneksi kunnat kokevat uudistuksen uhaksi lähidemokratian ja -palvelujen katoamisen.
Viides kuntia ihmetyttänyt asia on aikataulu, jota pidettiin aivan liian tiukkana.
Aikataulu huolestuttaa myös Kuntaliiton varatoimitusjohtajaa Timo Kietäväistä.
”Kun aikataulu menee sisällön edelle, tulos on yleensä aina heikko.”
Hän pitää erittäin tärkeänä että kunnat saisivat mahdollisuuden toiseen vastauskierrokseen, kun uudistuksesta tiedetään enemmän.
Samaan aikaan kuntarakenteen kanssa on menossa sote-selvitys.
Valtionosuusuudistus ja kuntalain kokonaisuudistus alkaisi ensi kesänä.
”Sote-ratkaisu on erittäin iso, mutta kunnille jää aikaa reagoida vain muutama viikko”, Kietäväinen ihmettelee.
”Toukokuussa pitäisi olla jo selvillä, millä mallilla Suomessa järjestetään tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelut”, hän jatkaa.
Hallituksen esitys kuntarakenteesta tulee jo tämän vuoden syksyllä.
Yli puolet kunnista esitti aluekierroksen puheenvuoroissaan yhteistyön syventämistä naapurien kanssa.
Yhteistyö haluttaisiin säilyttää vaihtoehtona suurkunnalle.
Kuntaliitossa ollaan Majoisen mukaan kiinnostuneita siitä, minkälaisia esityksestä poikkeavia malleja kunnat esittävät ja ovatko naapurien esitykset samansuuntaisia.
Maaseutukunnat olivat erityisen huolissaan lähipalveluista ja lähidemokratiasta. Kehyskunnilla on taloudessa liikkumavaraa, seutukaupungit pitivät itseään vahvoina ja halusivat edistää elinkeinoja.
Suuret kaupungit tavoittelevat yhtenäistä yhdyskuntarakennetta, ja niiden huolena on kilpailukyky.
Kuntaliitto on linjannut uudistusta niin, että kuntien pitää itse tehdä ratkaisut, joissa voi näkyä alueellinen erilaisuus. Erityisesti maaseudun kuntien vaihtoehdot vaativat lisäselvitystä.
Vahva peruskunta on Kuntaliiton lähtökohta, mutta myös yhteistoiminta-alueet ja esimerkiksi maakunnalliset mallit pitäisi olla mahdollisia.
Mallia ei saa luoda esimerkiksi pelkästään soten ehdoilla, vaan kuntalaisten koko edun.
Jo Paras-hankkeessa saatiin uudistuksia aikaan, uuden mallin pitäisi olla jatkoa sille.
JOUKO KYYTSÖNEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
