”Suomi edelläkävijä elinkeinojen ja suojelun yhteensovittamisessa”
Maa- ja metsätalousministeriön (MMM) ympäristöjohtajan Veikko Marttilan mielestä Suomi on onnistunut kohtuullisesti sovittamaan yhteen maaseudun elinkeinot ja ympäristönsuojelun. Hän uskoo, että vastakkainasettelu korostuu julkisuudessa enemmän kuin mitä arjessa koetaan.
”Ainakin, jos katsotaan rajojen ulkopuolelle, kuulumme edelläkävijöihin. Jos kaikki järjestäisivät asiansa, kuten Suomi, olisi maapallo hyvässä hoidossa.”
Marttila nostaa hyviksi esimerkeiksi maatalouden ympäristöohjelman ja metsävarojen kasvun.
Kiitos asioiden hoidosta kuuluu niin maa- ja metsätalous- kuin ympäristöministeriöllekin (YM).
”On luonnollista, että ministeriöt katsovat asioita painotukseltaan eri tavoin, mutta varsinkin kansainvälisesti katsottuna Suomi erottuu maana, jossa asiat on valmisteltu yhteistyössä.”
Vaikka yhteistyö on toiminut, Marttilan mielestä YM:n voisi pilkkoa meneillään olevassa valtioneuvostouudistuksessa. Luontoa ja ympäristön laatua koskevat asiat voitaisiin siirtää MMM:ään ja rakentamista, yhdyskuntia ja kaavoitusta koskevat asiat liikenne- ja viestintäministeriöön.
Veikko Marttila puhuu kokemuksen syvällä rintaäänellä, sillä hän on työskennellyt MMM:ssä 1970-luvulta alkaen hoitaen välillä muita lyhytaikaisia virkatehtäviä.
Marttilan mielestä omavaraistalouden aikaan on turha haikailla ja vieroksua tehokkuutta. Hänen mielestään Suomen uusiutuvista luonnonvaroista on otettava kaikki hyöty irti hyvinvoinnin turvaamiseksi. Se on kuitenkin tehtävä ekologisen ja sosiaalisen kestävyyden rajoissa.
”Mittavakin luonnonsuojelu on mahdollista, jos rahaa riittää. Sen sijaan suojelun toteuttaminen luonnonvarojen käyttöä rajoittamalla ei istu suomalaiseen oikeusvaltioon”, Marttila painottaa.
Hän ei ymmärrä turpeen käytön vastustajia: ”Turve on kotimainen energiavara, jota pystytään nykytekniikalla hyödyntämään kuormittamatta vesistöjä.”
Marttila ei pidä järkevänä, että Suomeen tuodaan vuosittain 300–400 miljoonalla eurolla kivihiiltä.
Marttila on vetänyt MMM:n vieraslajistrategiatyöryhmää. Hän kokee, että yleinen tietoisuus haitallisten vieraslajien torjunnasta on lisääntynyt tavoitteiden mukaisesti. Jatkossa vieraslajeja koskevia säännöksiä sisällytetään kalastus- ja metsästyslainsäädäntöön.
Työryhmä ehdotti, että vieraslajien torjuntaan kohdennettaisiin rahaa. Elykeskukset ovat jo saaneetkin hankerahoja. Jatkossa vieraslajien neuvottelukunta edistää torjuntatöiden toteutumista.
Niissä kokouksissa Marttila ei enää istu, sillä hän jää elokuun alusta eläkkeelle. Siitä eteenpäin aika vierähtää lastenlasten kanssa touhutessa ja luontoharrastusten parissa.
KATJA KOLJONEN
Jos kaikki
järjestäisivät asiansa, kuten
Suomi, olisi
maapallo
hyvässä hoidossa.«
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
