Osakkeissa pohjia ei välttämättä vielä ole nähty – pankkien talletuskorot nousussa
Korkojen nousu sekoittaa myös asuntoihin sijoittamisen näkymiä.
Epävarmoilla osakemarkkinoilla odotetaan jo ensi vuotta, josta odotetaan kuluvaa vuotta valoisampaa. Kuva: Kari SalonenUkrainan sota, korkojen nousu ja uhkaava talouden taantuma näkyvät sijoittajien pohdinnoissa tällä hetkellä.
”Nyt kannattaa olla varovainen, pitää kiinni sijoituksistaan ja katsoa, miten talous kehittyy jatkossa. Jos näkee hyvän sijoituskohteen, on hyvä miettiä vielä hetken ja käyttää tervettä järkeä”, sanoo Pellervon taloustutkimus PTT:n tutkimusjohtaja Olli-Pekka Ruuskanen.
Ruuskanen viittaa puheisiin siitä, ettei pohjaa osakemarkkinoilla ole välttämättä vielä saavutettu. Korkojen nousun tuottoa leikkaava vaikutus sekoittaa myös asuntosijoittamista.
Hänen mukaansa on ehkä turvallisempaa pitää rahaa tilillä. Määräaikaistalletuksille on maksettu viime aikoina noin kahden prosentin korkoa.
Tämän vuoden yli seitsemän prosentin inflaatiota talletuskorko ei pysty kompensoimaan.
”Inflaatio on korkeampi, eivätkä korot kompensoi ostovoiman alenemaa. Jos inflaatio on korkea, se syö säästöjä.”
Inflaatio tulee olemaan ensi vuonna tätä vuotta maltillisempi. Syyskuussa PTT ennusti, että inflaatio olisi 7,5 prosenttia tänä vuonna mutta ensi vuonna enää prosentti.
”Hinnat jäävät korkealle tasolle, sillä inflaatio ei jatku äärettömiin.”
Ruuskanen välttelisi riskipitoisia sijoituskohteita, koska tulevaisuus näyttää epävarmalta Ukrainan sodan ja uhkaavan taantuman takia.
”Viisasten kiveä ei ole kenelläkään, joten oma riskinsietokyky pitää arvioida. Ei pidä sijoittaa enempää kuin pystyy menettämään.”
Kannattaako omistaa metsää vai metsäosakkeita, riippuu osaksi siitä, paljonko itse voi tehdä metsänparannustöitä jo omistamassaan metsässä. Jos ei halua laskea kustannusta työlle, voi sitä pitää säästävänä vapaa-ajan harrasteena.
”Metsäkiinteistöjen hinta nousi nollakorkojen aikana, mutta korkotilanne voi nyt hiljentää kysyntää. Jos jo on metsänomistaja, kannattaa pitää siitä kiinni ja katsoa, mitä metsäpoliittiset toimet tuovat tullessaan. Esimerkiksi mahdollinen hiilikompensaatio voi tuoda lisätuloa omistajalleen.”
Ruuskanen arvioi, että metsärahastot ovat ostaneet metsiä melko korkeaan hintaan.
”Itse en sijoittaisi metsärahastoon vaan pitäisin metsästäni kiinni, jos sitä omistaisin.”
”Viisasten kiveä ei ole kenelläkään, joten oma riskinsietokyky pitää arvioida. Ei pidä sijoittaa enempää kuin pystyy menettämään.”
Metsäteollisuus on hyvin syklinen toimiala, joten pitää katsoa tarkkaan sijoitusajankohta, Ruuskanen sanoo
”Jos odotuksia on, se on jo osakkeen hinnassa – pitäisi olla jotain vieläkin innovatiivisempaa, jota ei ole vielä hinnoiteltu.”
Ruuskasen mukaan professori John Galbraithin muotoilema taloustieteen vanhin laki pätee yhä: hyväuskoisilta viedään rahat, millä hän viittaa kryptovaluuttojen romahtamisiin.
”Kryptovaluuttoihin en neuvo sijoittamista, vaikka moni on niihin sortunut helpon rahan toivossa.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
