Turkistarhojen lintuinfluenssasta koitui raskas taakka viranomaisille: ”Väistämättä työpanos on ollut muusta tekemisestä pois”

Tartuntatarhojen iso määrä ja zoonoottinen eli eläimestä ihmiseen ja toisinpäin tarttuva tauti uudessa eläinlajissa on lisännyt tehtävän vaativuutta. Arkistokuva. Kuva: Kimmo Haimi

Turkistarhoille iskenyt lintuinfluenssa on aiheuttanut paitsi kuluja, myös runsaasti lisätyötä.

Viime vuonna kaikki Suomen noin 550 turkistarhaa tarkistettiin lintuinfluenssan varalta. Taudin havaittiin levinneen useille tiloille.

Kipeimmin vaikutukset osuivat Kaustisen kuntaan. Eläimiä lopetettiin noin 20 tilalta, kertoo Yle.

Osalla tarhoista tautisuojauksessa ilmeni pahoja puutteita. Lintuinfluenssa on levinnyt tarhoille esimerkiksi rehuun käsiksi päässeistä lokeista.

Tarkastuskäynnin tekivät paikalliset valvontaviranomaiset.

Ruokavirastossa lintuinfluenssan selvitys- ja torjuntatoimiin on käytetty usean kymmenen henkilötyövuoden verran työaikaa eri sektoreilla, kertoo yksikönjohtaja Sirpa Kiviruusu.

”Väistämättä työpanos on ollut muusta tekemisestä pois.”

Esimerkiksi ohjeiden ja verkkosivujen päivityksiä siirrettiin ja suunniteltuja koulutuksia peruttiin. Myös varautumiseen liittyviä tehtäviä siirrettiin myöhempään vaiheeseen.

Samaan aikaan Ruokavirastoon kohdistuu mittavia säästöpaineita.

Paljon työtä viranomaisille on aiheuttanut myös eläinten lopettamisen ja hävittämisen koordinointi sekä tarhojen saneeraus.

Ruokaviraston rooli tarkastuksissa oli kartoitustutkimuksen suunnittelu, näytekuljetusten järjestäminen ja näytteiden tutkiminen.

”Sekin vaati valtavan suuria ponnisteluja ja erityisjärjestelyitä tutkimusten suuren määrän ja tiukan aikataulun vuoksi”, Kiviruusu sanoo.

”Kiireettömiä tutkimuksia jouduttiin siirtämään ja laboratoriokapasiteettia varaamaan turkiseläinten lintuinfluenssatutkimuksiin.”

Turkistarhojen lintuinfluenssaseurannan ja tautisuojausvalvonnan ohjaus vaatii yhden erityisasiantuntijan täyden työpanoksen, mikä suoraan vähentää muun muassa afrikkalaiseen sikaruttoon varautumista, hän jatkaa.

Lisäksi virastossa on vastattu eläintautilain mukaisten korvausten maksamisesta turkistarhaajille.

Valtio maksaa yhteensä yli 50 miljoonan euron korvaukset turkistarhoille, joiden eläimet jouduttiin lopettamaan lintuinfluenssan takia.

Minkki on lintuinfluenssatartuntojen kannalta riskialtis laji, sillä virus voi minkin ylähengitysteiden rakenteen ansiosta muuntua helpommin ihmisiä tartuttavaksi. Kuva: Kimmo Haimi

Kyseessä on iso asia, sillä koko ajan pitäisi säästää ja miettiä mitä tehdään, kertoo tutkimusprofessori Tuija Gadd Ruokavirastosta.

Jo näytteiden saaminen ja avaaminen on haaste.

Näytteitä käsitellään useissa laboratoriossa: Seinäjoen laboratorion kapasiteetti ei ollut tarpeeseen nähden riittävä.

Viime vuonna Ruokaviraston laboratorioihin palkattiin lisähenkilökuntaa, mikä helpotti välttämättömistä tehtävistä selviytymistä.

Tutkimusten aiheuttamaan kuormitukseen vaikuttaa ratkaisevasti se, löydetäänkö lintuinfluenssaa.

Kesäkuun alusta alkaen näytteitä on tutkittu 122 kappaletta 43:lta eri tarhalta. Tähän mennessä yksikään näytteistä ei ole ollut positiivinen.

”Jos tulokset ovat negatiivisia, työmäärä on pienempi”, Gadd mainitsee.

Jos näyte on positiivinen, näyte on tyypitettävä. Toisin sanoen on selvitettävä, onko kyse korkeapatogeenisesta lintuinfluenssasta sekä mitä H- ja N-alatyyppiä virus on.

Korkeapatogeenisuus tarkoittaa, että lintuinfluenssavirus aiheuttaa linnuille vakavaa tautia ja suurta kuolleisuutta.

Näiden selvittämiseksi testejä tarvitaan useita, jolloin myös tutkimusten kulut nousevat.

Tänä vuonna tehdään seurantatutkimusta, joka koskee kaikkia turkistarhoja.

Tarhaajien pitää toimittaa säännöllisesti tutkittavaksi itsestään kuolleita tai heikkokuntoisina lopetettuja turkiseläimiä.

Seurantaa tehdään syyskuun loppuun asti.

Jokaiselle turkistarhalle on myös tarkoitus tehdä tautisuojausvalvontakäynti.

Käynnillä kunnaneläinlääkäri muun muassa tarkastaa, onko turkistarhan tautisuojausvaatimuksia noudatettu.