Nyt puhuu ylilääkäri Pohjois-Karjalasta: Sote on yksinkertainen, kun ei ajattele valtapolitiikkaa
Hallintokonttorien pitää olla pieniä ja raja-aidat tulee kaataa.
Anu Niemi on varma, ettei Pohjois-Karjalassa luotu sote-malli mene hukalle, vaan se voidaan joustavasti mukauttaa erilaisiin valtakunnallisiin raameihin."Yksi lysti ja ihan sama", naurahti ylilääkäri ja Pohjois-Karjalan Siun sote -kuntayhtymän ohjaus- ja koordinaatioryhmien sihteeri Anu Niemi loppuviikosta kysymykseen, millaista aluemäärää hän hallitukselta toivoi.
"Sotessa kyse on äärettömän yksinkertaisesta asiasta, kun ei ajattele valtapolitiikkaa", Niemi kiteyttää.
Hän muistuttaa, että hallintokonttorien pitää joka tapauksessa olla henkilömääriltään pieniä, oli niitä sitten miten monta tahansa.
Raja-aidat kaatuvat, eikä jatkossa ole enää erikseen perusterveydenhuollon rahaa, erikoissairaanhoidon rahaa ja sosiaalipottia.
Pohjois-Karjalan 170 000 asukkaan alueella soten kokonaisbudjetti on 550–600 miljoonaa euroa vuodessa.
Viime viikot Niemi on kiertänyt kansalaistilaisuuksissa puhumassa siitä, mitä sote käytännössä tarkoittaa, koska Itä-Suomessa on jo saatu aikaiseksi päätös 14 kunnan ja kaupungin yhteisestä yhtymämallista.
Käytäntöön Siun sote astuu vuoden 2017 alussa – kävi valtion päätöksenteossa niin tai näin.
Tuotantokoneisto kuntoon
Nyt ponnistellaan vuoden ajan, jotta tuotantokoneisto saadaan kuntoon.
Pohjois-Karjalan aktiivisuutta hyödynnetään myös valtakunnan tason pilottihankkeissa: palvelukokonaispaketteja kokeillaan maakunnassa, ja samalla lasketaan rahanmenoa eri ihmisryhmittäin eli esimerkiksi lapset ja nuoret perheet sekä vanhukset katsotaan erillisinä kokonaisuuksina.
"Olennaista on, ettei enää erotella perusterveydenhuoltoa ja erikoissairaanhoitoa, vaan nuorten palvelupakettiin kuuluvat kaikki neuvolasta kouluterveydenhuoltoon ja lastenlääkäreihin asti."
Työntekijät jatkavat pääasiassa kuten ennenkin, mutta erityisosaamista vaativia toimenpiteitä tekee entistä harvempi, Niemi avaa soten vaikutuksia.
Yhden nurmeslaisen hoitajan erityisosaamista esimerkiksi imetysohjauksessa voidaan jatkossa hyödyntää laajemmalla alueella Lieksaa ja muita ympäristökuntia myöten.
"Vaikeita lastensuojelukysymyksiä ratkovat entistä harvemmat, mutta sitäkin pätevämmät henkilöt", Niemi sanoo.
Hän vakuuttaa, että säästöä syntyy, kun tarjotaan "entistä oikea-aikaisempaa ja laadukkaampaa palvelua".
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
