Norpansuojelijat rajaisivatkalastusta ja rakentamista
Linnansaaren kansallispuiston alue kattaa satoja saaria ja luotoja neljän kunnan alueella. Marko Jylhänlehto Kuva: Viestilehtien arkistoSaimaannorpan suojelustrategian seurantaryhmän alainen virkamies- ja tutkimusryhmä väläyttää nykyistä tiukempia suojelutoimenpiteitä saimaannorpalle.
Uudisrakentamiseen, kalastukseen ja liikkumiseen vaaditaan merkittäviä rajoituksia Saimaalla.
Työryhmän vaatimukset nousivat keskusteluun saimaannorpan suojelustrategian seurantaryhmän kokouksessa Savonlinnassa lokakuun alussa. Erityisesti alueen kuntien edustajat vastustavat esitystä jyrkästi.
Suojelunäkemykset pohjautuvat Itä-Suomen yliopiston norppatutkijan Marja Niemen laatimaan, vuonna 2012 julkaistuun tutkimukseen norppien ja kuuttien liikkeistä Saimaalla.
Ranta-alueilla, joita työryhmä on kaavaillut laajennettujen suojelutoimenpiteiden piiriin, sijaitsee yli 60 maatilaa sekä 2 700 muuta rakennusta, joista valtaosa on rantasaunoja.
Työryhmän vaatimukset eivät ole toistaiseksi edenneet elykeskuksessa, vaan niitä on pidetty esillä vain keskustelun tasolla.
Niemen tutkimuksessa esitellään ajatus säteeltään 800 metrin laajuisesta suojavyöhykkeestä, joka luotaisiin norpan pesän ympärille.
”Kuutteja seurattiin ja niiden elinpiiriä kartoitettiin aikana ennen vieroitusta. Kuuttien keskimääräinen elinpiirikoko edellyttäisi edellä mainitun laajuista suojavyöhykettä, jotta luontokappale voisi elää häiriintymättä”, Niemi toteaa.
Niemen mukaan tarkoituksena ei ole häätää alueella pysyvästi asuvia, saati nykyisiä kesämökkiläisiä pois. Mökkien uudisrakentamista olisi kuitenkin syytä rajoittaa tiukasti.
”Olemassa olevat mökit saavat olla rauhassa jatkossakin. Kysymys rajoituksista koskisi etupäässä kalastusta ja uudisrakentamista. Saimaalle on suunnitteilla paljon uutta mökkikantaa, ja polttava kysymys on, miten sen voisi sovittaa yhteen norppakannan kanssa”, Niemi puntaroi.
Niemen mukaan tiukempaa norpansuojelua tarvitaan, sillä vuodelle 2025 asetetusta norppakannan tavoitteesta, 400 yksilöstä, ollaan vielä jäljessä.
Saimaannorppia on tällä hetkellä noin 310.
Etelä-Karjalan maakuntajohtaja Matti Viialainen pitää uusia, tiukennettuja norpansuojelusuunnitelmia ylimitoitettuina.
”Jos nykyistä huomattavasti tiukempia rajoituksia aletaan soveltaa Saimaalla esimerkiksi kaavoituksessa, ollaan vaarallisella tiellä”, saimaannorpan suojelustrategian seurantaryhmässä itsekin vaikuttava Viialainen toteaa.
”Todellisuudessahan norpansuojelussa ei ole tällä hetkellä mitään ongelmaa. Norppakanta on yli kolminkertaistunut 1980-luvun alusta. Saimaalla on ollut historiallisesti aina paljon ranta- ja saaristolaisasutusta, ja ihminen on elänyt norppien ja kuuttien kanssa sulassa sovussa.”
Saimaalla on kaksi kansallispuistoa, Kolovesi ja Linnansaari, joiden perusteena on norpansuojelu. Lisäksi rantaviivaa on lunastettu suojeluun Pihlajavedellä, Lietvedellä ja Suur-Saimaalla.
”Rantaviivaa on yhteensä noin 4 600 kilometriä Saimaan syvillä alueilla, joissa norpat viihtyvät. Jo miltei puolet tästä on suojeltu”, Viialainen taustoittaa.
Saimaalla rantaviivaa on suojeltu rakennuskiellolla jo yli 2 200 kilometrin matkalta, hän muistuttaa.
”Nyt täytyy lähteä siitä, että nykyiset suojelualueet ovat riittäviä.”
Viialainen pitää uhkaavana kehitystä, jossa elykeskus alkaisi puuttua kaavaohjauksella kuntien rakentamispäätöksiin, esimerkiksi norpansuojeluun vedoten.
”Tähän sisältyy iso maanomistukseen liittyvä riski. Todellinen kaavoitusvalta kuuluu kunnille ja maakunnille, eikä sitä voi siirtää pienelle tutkijaryhmälle.”
Jos Saimaalle suunnitteilla olevat uudet vapaa-ajanasunnot jäisivät rakentamatta, menettäisivät Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan maakunnat jopa satoja miljoonia euroja vuosittain.
”Vapaa-ajanasumisella on suuri vaikutus alueiden elinvoimaan. Vakituinen väestö alueella vähenee. Jos vapaa-ajanasukkaiden määrän ei sallittaisi kasvaa, se heikentäisi merkittävästi kaupan ja palveluiden säilymistä kirkonkylissä”, Viialainen sanoo.
”Kun mennään liikkumis- ja kalastusrajoituksiin, koskettaa asia vielä useampaa. Tässä ei ole mistään pikkujutuista kyse.”
JUKKA KOIVULA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
