Suomalaiset eivät suostu verolliseen marjastukseen
Ruotsissa osa ulkomaisista luonnonmarjojen poimijoista on työsuhteessa, osa ei. Arktisten Aromien Simo Moision mukaan Ruotsin kuviosta on kuulunut vain kielteistä palautetta. Kimmo Haimi Kuva: Viestilehtien arkistoSuomalaisten luonnonmarjojen poimijoiden marjastus loppuu kertaheitolla, jos poimijoita aletaan kohdella työntekijöinä, sanoo Arktiset Aromit ry:n toiminnanjohtaja Simo Moisio. Yhdistys edustaa luonnontuotealan yrityksiä.
Nyt yksityishenkilöiden poimimien marjojen myyntitulo on verovapaata. Verohallinnon mukaan edellytyksenä on, että marjat kerätään ravinnoksi tai lääkkeeksi, niitä ei ole jatkojalostettu ja ne myydään itse.
Marjanpoimijat työskentelevät siis yksityisyrittäjinä. Jos marjanpoimija tekee poimimisesta työsopimuksen, palkkaa verotetaan ansiotulon veroprosentin mukaan.
Moision mukaan marjastus siirtyisi ulkomaisten harteille, jos poimijat olisivat työsuhteessa.
Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK vaatii, että ulkomaisiin marjanpoimijoihin tulisi soveltaa normaalin työsuhteen ehtoja.
Keskusjärjestön lakimiehen Anu-Tuija Lehdon mukaan luonnonmarjojen poimiminen on näennäisyrittäjyyttä.
Hänen mukaansa lain lähtökohta on, että työsuhde syntyy, kun työnantajalla on mahdollisuus johtaa ja valvoa työntekoa. ”Ulkomailta tulevilla luonnonmarjojen poimijoilla on yleensä vain yksi toimeksiantaja, jolla on mahdollisuus johtaa ja valvoa heidän työntekoaan.”
Työministeriön työneuvosto linjasi lausunnossaan vuonna 2010, ettei luonnonmarjojen poimijoiden ja marjayritysten välillä ole työsuhdetta. Perusteluna on, että poimijat voivat valita itse työaikansa, eikä työnantaja valvo niitä.
Keskustelu marjanpoimijoiden oikeuksista sai uutta puhtia, kun 50 thaimaalaista marjanpoimijaa jätti viime viikolla Saarijärven poliisille tutkintapyynnön ihmiskaupasta.
Poimijoiden mukaan heille on annettu Thaimaassa liian myönteinen kuva siitä, miten marjanpoiminnalla voi Suomessa ansaita.
STT:n mukaan toinen tutkintapyyntö on vireillä. Sotkamolaisen Ber-Exin toimitusjohtaja Kari Jansa syyttää thaipoimijoiden puolustajia, muun muassa vasemmistonuorten puheenjohtajaa Li Anderssonia kunnianloukkauksesta ja agitaatiosta.
Jokamiehenoikeuksien hyödyntämiseen marjanpoimijoiden työsuhteisuus ei vaikuta.
”Lailla on säädetty, että luonnonvaraisia marjoja, sieniä ja kukkia saa poimia jokamiehenoikeudella. Jokamiehenoikeuksien kannalta ei ole väliä, kuka marjoja poimii, missä tarkoituksessa ja kenenkä maalla”, kertoo ympäristöneuvos Pekka Tuunanen ympäristöministeriöstä.
Luonnonmarjojen 15 000 myyntipoimijasta valtaosa on suomalaisia. Ulkomaisia poimijoita on vähemmän, mutta he poimivat enemmän. ”Marjojen torikauppa on melkein kokonaan kotimaista, teollisuusmarjat tulevat pääosin ulkomaisilta poimijoilta”, kertoo Moisio.
Hän toivoo, että viranomaiset perehtyvät alaan, jotta maaseutuyrittäjyydelle ei aiheuteta haittaa. Luonnonmarjaketju työllistää Suomessa 2 200 ihmistä, tuo vientituloja 30 miljoonaa euroa ja arvonlisäveroa 3,1 miljoonaa euroa. Jatkojalostusmahdollisuuksien tutkimukseen on laitettu paljon rahaa.
Moision mukaan suomalaisyritykset ovat tunteneet vastuunsa varsin hyvin. Ruotsissa poimijoiden tulot ovat keskimäärin pienempiä, sillä työsuhteessa olevilta poimijoilta peritään oheiskulut markkinahintaan. Nyt niitä on peritty alle markkinahinnan.
Arktiset Aromit ei kannata marjanpoimijoiden työsuhteisuutta, vaan viranomaisvalvontaa ja pelisääntöjä.
Myös Maaseudun Työnantajaliitto MTA ry:n toimitusjohtaja Veli-Matti Rekola näkee, että poimijat voisivat edelleen toimia yrittäjinä ja työskennellä omaan lukuunsa.
”Tottakai viranomaisten pitää huolehtia, että nämä, jotka matkan järjestävät, toimivat asiallisesti.”
PAULA LIESMÄKI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
