Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan

Putinin kyynisessä hybridisodassa pakolaiset ovat tehokkaita ammuksia − Suomessa Venäjä saavuttaa ykköstavoitteensa liian helposti

Eurooppalaiset tiedustelutiedot varoittavat turvapaikanhakijoihin liittyvistä uusista uhkista.
Nämä Venäjän masinoimat turvapaikanhakijat saapuivat Raja-Joosepin raja-asemalle 25. marraskuuta.
Nämä Venäjän masinoimat turvapaikanhakijat saapuivat Raja-Joosepin raja-asemalle 25. marraskuuta. Kuva: Emmi Korhonen
München

München

Vanhat suomalaiset elokuvat tuntuvat nykykatsojasta usein kiusallisilta, koska tämän päivän standardeilla entisaikojen mestarien roolisuorituksia leimaa ylinäytteleminen. Siinä, miten Suomi reagoi Venäjän hybridi-iskuihin, eli itärajalle tönittäviin turvapaikanhakijoihin, on jotain samaa.

Meillä näytellään kaikki Kremlin käsikirjoituksista löytyvät roolit kuuliaisesti ja mieluummin yli. Saamme juoneen paikoin enemmän särmää kuin mitä presidentti Vladimir Putinin käsikirjoitustiimi on uskaltanut kuvitella.

Kansallista turvallisuutta korostavat eivät päästäisi ainuttakaan Venäjän masinoimaa pakolaista Suomen puolelle, vaikka se rikkoisi perusoikeuksia, ihmisoikeuksia ja kansainvälisiä sopimuksia. Toisella puolella tähdennetään, että sääntöpohjaista maailmanjärjestystä romuttavaa Venäjää vastaan oikeusvaltion periaatteita on nimenomaan aina syytä noudattaa tarkasti.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Molemmilla leireillä on omat järkevät perustelunsa. Ne pystytään tarvittaessa myös sovittamaan yhteen. Siitä huolimatta kiivasta keskustelua käydään yhteiskunnan kaikilla tasoilla ikään kuin vaihtoehdot olisivat toisensa poissulkevia. Kaikki kivet käännetään. Ylilyönneiltä ei vältytä ja lillukanvarsiin tartutaan hanakasti.

Juuri kuten vapaassa demokratiassa pitääkin. Ja juuri kuten Kremlissä on ennakoitu. Ja vielä vähän päälle.

Meillä näytellään kaikki Kremlin käsikirjoituksista löytyvät roolit kuuliaisesti ja mieluummin yli.

Putin ei piittaa siitä, taipuuko Suomi rikkomaan perusoikeuksia vai ei. Tärkeintä on sekaannus, hajaannus ja eri leirien välinen vihanpito. Sitä me tarjoilemme yllin kyllin.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Venäjä on käyttänyt muslimimaista tulevia turvapaikanhakijoita hybridisotansa ammuksina Euroopassa jo pitkään. Tavoitteena on lietsoa sisäistä vastakkainasettelua EU-maissa ja hajottaa Venäjän vastaista rintamaa.

Suomessa Venäjän on työntänyt turvapaikanhakijoita ennen muuta raja-asemille. Esimerkiksi Puolassa vastaavissa hybridi-iskuissa pakolaiset ovat pyrkineet rajan yli myös muualta.
Suomessa Venäjän on työntänyt turvapaikanhakijoita ennen muuta raja-asemille. Esimerkiksi Puolassa vastaavissa hybridi-iskuissa pakolaiset ovat pyrkineet rajan yli myös muualta. Kuva: Mikko Nikkinen

Me Suomessa pidämme etunojassa huolen siitä, että tavoite toteutuu. Me kärhämöimme jo ankarasti, vaikka kansallinen turvallisuus ei vielä ole vakavasti uhattuna ja rajoilla ollaan edelleen kaukana ihmisoikeusrikkomuksista.

Tässäkään emme toki ole yksin. Putinin hybridisodan ammukset ovat osuneet maaleihinsa myös muualla.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Syksyllä 2021 Venäjä ja Valko-Venäjä käyttivät pakolaisia hyväkseen Puolaan, Liettuaan ja Latviaan kohdistetuissa hybridi-iskussa. Erityisesti Puola vastasi kovin ottein ja sai moitteet Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta. Äärikansallisen oikeistohallituksen linja kärjisti sekä maan sisäistä kahtiajakoa että Puolan ja EU:n välistä oikeusvaltiotaistelua.

Jos Venäjä innostuu työntämään turvapaikanhakijoita keskellä kylmintä talvea johonkin pitkälle Suomen vastaiselle rajalle, tilanne voi kärjistyä samanlaiseksi, mitä se oli Puolassa kaksi vuotta sitten.
Jos Venäjä innostuu työntämään turvapaikanhakijoita keskellä kylmintä talvea johonkin pitkälle Suomen vastaiselle rajalle, tilanne voi kärjistyä samanlaiseksi, mitä se oli Puolassa kaksi vuotta sitten. Kuva: Mikko Nikkinen

Ukrainan sodan aikana miljoonat ukrainalaiset ovat päässeet pakenemaan Puolan kautta. Noin 1,5 miljoonaa on jäänyt maahan.

Tätä on EU:ssa kiitelty. Oikeusvaltiovääntö on siitä huolimatta jatkunut, koska Puola kohtelee Pohjois-Afrikasta tulevia pakolaisia rajoillaan edelleen kovakouraisesti.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Suomen rajakriisi on toistaiseksi myrsky vesilasissa Puolaan verrattuna. Mutta tilanne voi muuttua. Ja hybridisodan potentiaaliset uhkat ovat molemmilla samat.

Itäeurooppalaisten tiedustelulähteiden mukaan Afganistanin Taliban-hallitus kontrolloisi osaa Balkanin reitin ihmissalakuljetuksesta ja soluttaisi näin muslimiterroristeja EU-alueelle. Ainakin Itävallassa ja Saksassa uhkaan suhtaudutaan vakavasti.

Talibanien operointi tuskin on osa Kremlin käsikirjoitusta. Mutta se edistää Putinin tavoitteita: kansalaisten turvallisuuden tunne murenee EU-maissa, maahanmuutajiin liittyvä kähinöinti kärjistyy ja Ukrainaa tukevan rintaman taisteluväsymys lisääntyy.

Merkkejä Ukrainan tukijoiden uupumisesta on ilmassa enemmän ja enemmän. Samaan aikaan ukrainalaisten taistelu Venäjää vastaan muuttuu yhä epätoivoisemmaksi asemasodaksi.

Viime viikon lopulla saksalainen Bild-Zeitung spekuloi Berliinin hallituslähteisiin vedoten, että USA ja Saksa pyrkisivät taivuttamaan Ukrainaa neuvotteluihin säännöstelemällä aseapua. Yhdysvaltain entinen Nato-lähettiläs ja arvostettu puolustusasiantuntija Ivo Daalder puolestaan korosti Politico-verkkojulkaisussa, että lännen pitäisi jo keskittyä varmistamaan Ukrainan tulevaa turvallisuutta osana länttä eikä enää odotella ukrainalaisten vastahyökkäyksen voittoja.

Kirjoittaja on Maaseudun Tulevaisuuden Eurooppa-kirjeenvaihtaja.