Laskelmien mukaan uuden pihattonavetan rakentaminen oli järkevämpää kuin vanhan parsinavetan laajentaminen. Vahtia Honka-ahon tilalla pitää kissa Siiri Suhonen. Kuva: Petteri Kivimäki
Vanha parsinavetta muuntui vasikkakasvattamoksi: "Sillä rahalla ei olisi saanut varmaan edes perustuksia tehtyä uuteen rakennukseen"
Honka-ahon tilan lypsykarja siirtyi pihattoon jo 2005. Myös aluksi tyhjilleen jäänyt parsinavetta sai uuden käyttötarkoituksen.
Antti ja Heidi Heikkilän vanhasta parsinavetasta remontoitiin vasikkakasvattamo. Kuvassa uusi pihattonavetta. Kuva: Petteri KivimäkiKun maidontuottajat Antti ja Heidi Heikkilä ottivat Honka-ahon tilan haltuunsa vuonna 2003, oli silloinen 18-päinen lypsykarja vanhassa matalassa parsinavetassa.
Lypsävien lehmien määrän ja maidontuotannon volyymin kasvattaminen kävivät pian tilanpidon aloittamisen jälkeen ajankohtaisiksi kysymyksiksi.
”Harkitsimme ja teimme paljon laskelmia vanhan navetan remontoinnin ja kokonaan uuden navetan rakentamisen välillä. Tulimme siihen tulokseen, että uusi pihattonavetta on lähes kaikilla mittareilla järkevämpi ratkaisu kuin laajennusosa vanhaan parsinavettaan”, Antti Heikkilä kertoo.
Uusi pihattonavetta valmistui samalle tontille parsinavetan naapuriin vuonna 2005. Samalla lehmien määrä nousi kerralla 70:een.
”Parsinavetta jäi muutamaksi vuodeksi tyhjilleen, mutta 2009 siitä tehtiin tilan vasikkakasvattamo. Suurin työ oli purkaa ja piikata vanhat lattiat pihalle sieltä ja rakentaa tilalle uudet, mutta mitään muuta ei tarvinnut oikeastaan muuttaa pohjaratkaisussa. Kalustushommatkin olivat melko yksinkertaisia”, tilan isäntä kertoo.
Vasikkakasvattamossa on kerrallaan 15–20 vasikkaa, jotka ovat iältään yhdestä neljään kuukautta vanhoja.
Parsinavetan muuntaminen vasikkakasvattamoksi oli lopulta huomattavasti halvempi ratkaisu kuin kokonaan uuden kasvattamon rakentaminen.
”Sillä rahalla ei olisi saanut varmaan edes perustuksia tehtyä uuteen rakennukseen.”
Pihtiputaan Alvajärvi on perinteikäs maatalouskylä, jossa on useita toiminnassa olevia maatiloja.
”Tämänkin seudun lypsykarjatiloista valtaosa on siirtynyt pihattoaikaan. Myös peruskorjattuja parsinavetoita löytyy”, Antti Heikkilä kertoo.
Vanhoja parsinavettoja on käytännössä mahdotonta muuntaa nykyaikaisiksi pihatoiksi, sillä katto on niissä paljon matalammalla ja seinät kapeammalla uusiin avariin pihattoihin verrattuna.
Kun eläinten pidosta luovutaan, jää suurin osa vanhoista pienistä navetoista vaille käyttötarkoitusta.
”Kyllähän ne usein ovat polkupyörä- tai venevarastoina. Meillä kävi hyvin siinä, että saimme vanhan kiinteistön muutettua niin kätevästi uuteen tuotantokäyttöön. Tarvitsimme vasikoille paremmat olosuhteet ja saimme hyödynnettyä vanhat tilat tähän edullisesti.”
Pihattoaikaan siirryttyään Heikkilän pariskunta ei ole kaivannut takaisin parsien pariin.
”Pihattonavetassa työvaiheet ovat huomattavasti vähätöisempiä ja säästävät kroppaa. Samalla työmäärällä saa paljon enemmän aikaan”, Heidi Heikkilä pohtii.
Puolitoista vuotta sitten Heikkilät siirtyivät lypsyasemasta lypsyrobottiin. ”Robotin kanssa joustavuus arjessa ja aitatauluissa lisääntyy huomattavasti. Tietyt asiat navetassa on tehtävä aamuin illoin, mutta robotti vapauttaa itselle lisää omaa aikaa”, Heidi sanoo.
Honka-ahon tilan pihatto täyttää tänä vuonna 14 vuotta. Pihaton ilmanvaihto on tänä aikana muunnettu koneellisesta luonnolliseksi. Lisäksi sinne on rakennettu kennolevyikkunat ja parsipedit.
”Ainahan täällä jotain paranneltavaa ja rempattavaa riittää, mutta kyllä navetalla on vielä käyttöikää runsaasti jäljellä”, Antti summaa.
Juttua muokattu 20.2. klo 9.56: Naisen nimi korjattu Heidiksi. Toisessa kuvassa uusi pihattonavetta.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
