Suuri susihuijaus
”Suden suojelu ei perustu susidirektiiviin”, näin on otsikoitu artikkeli Keskisuomalaisessa (KS 6.2.). Artikkelissa asian vahvistaa Suomen riistakeskuksen julkisten hallintotehtävien päällikkö Sauli Härkönen.
Paljastava tieto on erittäin mielenkiintoinen. Alkaakin paljastua suuri suomalainen susihuijaus! Ei olekaan susidirektiiviä, jolla mielettömäksi mennyttä mennyttä susien susien suojelua on vaadittu ja kansaa avuttomana kyykytetty.
Nyt tulisi selvittää se, millä perusteilla on ajateltu suden kuuluvan täysin muun tyyppisen EU:n luontodirektiivin piiriin? Ketkä ovat ovelasti salaa ujuttaneet sinne mukaan suden?
Susi ei todellakaan ole kuulunut suomalaiseen luontoon enää 1900-luvulla eikä Suomen EU-hun liittymisen aikaan. Ainoastaan rajaseuduilla oli 1900-luvulla susia ja niitä sai metsästää ihmisille ja kotieläimille vaarallisina petoina.
Mikä ja ketkä muuttivat salakavalasti käsitykset ja siirsivät täysin perusteettomasti ja vallitsevien tosiasioiden vastaisesti suden Suomessa nyt äärimmäisen suojeltavaksi?
Tämä on tehty julkisuudelta salaa ja niitä ihmisiä kuulematta, joille ja joiden elinkeinoille sudet ovat vaaraksi.
Jotta tilanne korjautuisi, on palattava lähtöruutuun 1980-luvulle aikaan, jolloin susista ja muistakaan suurpedoista ei ollut vaaraa. Yksikertaisesti susi, karhu, ahma ja ilves on poistettava EU:n luontodirektiivin IV-liitteestä, koska ne eivät ole kuuluneet Suomen luontoon Suomen liittyessä EU:hun.
Lähtökohtaisesti on mieletöntä ajatellakaan nykyistä suojelupolitiikkaa. Nyt olemme keskellä suurta susihuijausta.
Petopolitiikka vaatii täyskäännöksen. Ihmisille on saatava turvallisuus ja rauha kotipihoille, kouluteille ja luonnossa liikkumiselle.
Lauri Oinonen
Keuruu
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
