Egypti ja Japani vetivät sahatavaraa viime vuonna
Sahatavaran vientitilaston kymppikärjessä keikkuvat myös Algeria, Kiina, Israel ja Saudi-Arabia. MARKKU VUORIKARI Kuva: Viestilehtien arkistoVaikka sahat pyörivät viime vuonna pienellä voitolla, ne eivät silti saaneet täyttä vauhtia päälle.
Käsijarru pysyi päällä, koska kotimaan rakentaminen ei vieläkään osoittanut elpymisen merkkejä. Myös muualla Euroopassa talouskasvu jäi vaatimattomaksi.
Euroopan kipristely pitkittyneen taantuman kourissa on pakottanut sahat etsimään uusia asiakkaita muualta. Se on pistänyt vientitilastot uusiksi.
Egypti ja Japani ovat kiilanneet Britannian, Saksan ja Ranskan ohitse suomalaisen sahatavaran käyttäjinä.
Suomen sahaviennin kymppikärjessä keikkuvat myös Algeria, Kiina, Israel ja Saudi-Arabia.
”Egypti on vetänyt etenkin mäntyä, mutta sen osalta markkinat ovat nyt täynnä. Myös Japanin vienti on takkuillut. Se putosi viime vuonna noin kolmanneksella, mutta sen odotetaan vähitellen virkistyvän”, kertoo toimitusjohtaja Kai Merivuori Suomen Sahoista.
Nopeasti kasvanut Kiina on oma lukunsa. Etenkin kuusisahatavaran vienti sinne on saatu hyvään vauhtiin. Ruotsalaissahat ohittivat suomalaiset vientimäärässä vasta viime vuonna.
Ruplan halpeneminen on avannut Kiinan myös venäläissahoille.
Sen sijaan kanadalaisen sahatavaran viennin kasvu Kiinaan on taittunut, koska kasvuun kiinni päässyt Yhdysvallat on muuttunut houkuttelevammaksi vientikohteeksi.
Euroopassa pientä virettä oli havaittavissa Saksassa, jonka talouskasvu saanee tänä vuonna lisää vauhtia. Saksa ja Ranska pitivät asemansa suurimpina suomalaisen kuusisahatavaran ostajina viime vuonna.
Sahojen harmiksi sahatavaran kysyntä kotimaassa on jo pitkään ollut pohjalukemissa ja merkkejä rakentamisen elpymisestä saa edelleen hakea hakemalla.
Omakotitalojen aloitukset jäävät tänä vuonna alle puoleen siitä, mitä ne olivat vuonna 2007.
Sahojen kannalta tärkeää on puukaupan sujuminen. Sahat tarvitsevat puuta myös huonoina aikoina.
”Toivottavasti myös metsätalouden harjoittaminen muuttuu bisnekseksi ja metsänomistajat alkavat seurata kassavirtaa. Se johtaisi tasaiseen puukauppaan. Välillä puut myytäisiin huonolla, välillä hyvällä hinnalla.”
”Metsätaloudenkin kannattavuus lepää sahojen varassa. Ilman niitä ei ole biotaloutta”, toimitusjohtaja Merivuori muistuttaa.
Jarmo Palokallio
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
