Rakennemuutosalueidenhoidossa yrityksillä suuri rooli
Nopea reagointi, laaja yhteistyö, riittävät resurssit ja positiivinen ote. Rakennemuutosjohtaja Anssi Paasivirta työ- ja elinkeinoministeriöstä listaa asioita, jotka ovat eduksi, kun äkillisen rakennemuutoksen kouriin joutuvan paikkakunnan jälkihoito alkaa.
Työ- ja elinkeinoministeriö on koostanut laajan arviointikierroksen päätteeksi pitkän listan parhaita keinoja, joita voitaisiin jatkossa käyttää ja kehittää äkillisen rakennemuutoksen hoidossa. Asia nousi esiin viime perjantaina ministeriön järjestämässä Rakennemuutos-seminaarissa.
Tutkimusaineistoa on paljon, sillä Suomessa rakennemuutospaikkakuntia on yhteensä 27.
Paasivirran mukaan kriisin alkaessa tarvitaan laajaa yhteistyötä. Suuri merkitys on etenkin paikallisilla elinkeinoyhtiöillä.
”Ilman niitä toiminnasta ei tulisi yhtään mitään”, hän mainitsee.
Rakennemuutoksen hoito helpottuu erittäin paljon, mikäli toimintoja lopettava yritys osallistuu aktiivisesti työttömyyden jälkihoitoon kriisipaikkakunnalla – ennen ja jälkeen kriisin.
”Yritysten on kannettava yhteiskuntavastuunsa”, hän painotti.
Myös yritysten välinen yhteistyö on suotavaa. Esimerkiksi metsäyhtiö Stora Enson kehittämää ”hoitomallia” hyödynnettiin myös UPM:llä, kun yhtiö aloitti muutamia vuosia sitten omat vähennystoimet eri paikkakunnilla.
Valtio on myös oppinut viime vuosien tapahtumista. Ministeriön palveluksesta pian eläköityvän Paasivirran mukaan nopeat toimet ovat mahdollisia, mikäli jemmassa on riittävästi ja nopeasti saatavilla olevaa rahoitusta.
Seminaarissa kuultiin myös esimerkkejä kriisipaikkakunnilla tehdyistä toimista.
Nokia perusti irtisanottuja ja työttömyysuhan alla olevia varten Nokia Bridge -ohjelman. Sen tavoitteena on rohkaista työntekijöitä pyrkimään eteenpäin, löytämään uusi työpaikka tai kouluttautumaan uudelle alalle.
Pelkästään Suomessa 5 000 työtekijää on ollut oikeutettu ohjelmaan. Maailmanlaajuisesti sen pariin kuuluu 18 000 entistä tai nykyistä työntekijää.
Johtaja Matti Vänskän mukaan lähes 60 prosentilla työntekijöistä on ollut seuraava työpaikka, opiskelupaikka tai yrittäjyys tiedossa työsuhteen loppuessa.
Vänskän mukaan nuorten yritysten on alussa vaikea saada muun muassa rahoitusta ja löytää sopivia jakelukanavia.
Siksi Nokia neuvoo myös esimerkiksi uuden yrityksen liiketoimintasuunnittelun valmistelussa ja antaa 10 000–25 000 euroa tukea sekä lainatakauksia uusille yrittäjille. Uusia yrityksiä on syntynyt Suomeen yli 400.
Oulun seudun tietotekniikka-alan rakennemuutosta seurannut toimitusjohtaja Juha Ala-Mursula Business Oulusta esittää radikaaleja toimia, jotta monien uusien yritysten vientinäkymät kirkastuivat.
Ala-Mursulan mielestä ulkomaankauppaministereiden määrää pitäisi lisätä, jotta vienninedistämismatkoihin saataisiin lisää voimavaroja.
Lisäksi Finpron pitäisi luopua konsulttiliiketoiminnasta, keskittyä viennin tehostamiseen ja edistämään investointeja Suomeen.
Ala-Mursula antaisi pk-yrityksille joukkovelkakirjat käyttöön, sillä yritysten lainansaanti on vaikeutunut tiukentuneiden vakuusvaatimusten vuoksi. Myös yliopistojen rahanjaossa tulisi huomioida yrittäjyys ja yritysvaikutus.
JANNE IMPIÖ
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
