Itsepalvelukassat yleistyvät, kyläkauppoja ne tuskin pelastavat

Itsepalvelukassat tuskin korvaavat kokonaan palvelukassoja päivittäistavarakaupassa. Kassajonoja ip-kassat lyhensivät esimerkiksi Ikeassa. Kuva: Jarno ARTIKA

Kauppa kehuu olevansa toimialoista digikehityksen kärjessä. Itsepalvelukassat yleistyvät myös Suomessa. Tähän mennessä itsepalvelukassoja on asiakkaiden käytössä lähinnä suurissa marketeissa ja muun muassa huonekalujätti Ikean suurmyymälöissä.

"Suurin osa itsepalvelukassoista on otettu Suomessa käyttöön viimeisen vuoden aikana", kertoo Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja. Kaupan liitto keräsi yrityskyselyllä tietoja itsepalvelukassojen käyttökokemuksista. Feedbackly analysoi asiakaspalauteaineistoa itsepalvelukassojen käytöstä Suomessa.

Itsepalvelukassoja kaupoilla on lähinnä kaupungeissa ja suurissa kasvukeskuksissa. Pieniin kyläkauppoihin ip-kassoja tuskin on tulossa.

"Syrjäseuduilla henkilökohtainen myyjä on kilpailuetu. Vaikea uskoa, että itsepalvelukassat pelastaisivat kyläkauppoja", arvioi Päivittäistavarakauppa ry:n toimitusjohtaja Kari Luoto.

Luoto perustelee näkemystään sillä, että pieni kauppa tarvitsee jatkuvaa tuoretuotteiden tilaamista, varastointia ja kuljetusta.

Helsingin Lauttasaaren K-Supermarketkauppias Ali Tikkala kertoi Kaupan liiton tilaisuudessa oman kauppansa itsepalvelukassakokemuksista.

"Aloitimme 134. tammikuuta neljällä itsepalvelukassalla, ja ne ovat olleet hyvin käytettyjä alusta lähtien."

Lauttasaaren K-Supermarketissa 41,9 prosenttia asiakkaista poistuu kaupasta itsepalvelukassojen kautta. Keskiostos on ollut 18 euroa ip-kassoilla, 21 euroa palvelukassoilla eli ero on ollut suhteellisen pieni ostoksissa.

Huonekalujätti Ikea lienee ensimmäisiä Suomessa, joka otti käyttöön itsepalvelukassat. Ikean asiakkuusjohtajan Tarja Sallasen mukaan kassajonottamiselle oli tehtävä jotain. Kassatoiminnan sujuvuudella on suuri merkitys sille, että asiakas tulee uudelleen kauppaan.

Myös korttimaksamisen yleistyminen vaikutti asiaa. Ikea testasi itsepalvelukassoja ensin Ruotsissa.

Sallasen mukaan hävikissä ei ole ollut muutos ip-kassojen tulon jälkeen. Henkilökuntaakaan ei ole tarvinnut irtisanoa, vaan kassoilta on siirtynyt työvoimaa enemmän lisäarvoa tuottaviin tehtäviin.

Kaupan liiton yrityskyselyn mukaan itsepalvelukassoja on otettu käyttöön asiakaspalvelun parantamiseksi, esimerkiksi tasoittamaan ruuhkahuippuja, ei työvoimakustannusten vuoksi. Työvoiman tarve ei itsepalvelukassojen myötä olekaan vähentynyt, joskus jopa päinvastoin.

Asiakaspalautteiden perusteella itsepalvelukassat koetaan helpoiksi ja nopeiksi pienissä ostoksissa. Moni kuitenkin pelkää kassojen käyttöä, vaikka haluaisi niitä kokeillakin. Apua ja opastusta kaivataan.

Kaupan liiton Jaana Kurjenojan mukaan digiosaamista tarvitaan kaupan kaikissa tehtävissä ja lähitulevaisuudessa yhä enemmän. Tällä hetkellä logistiikan, asiakasanalytiikan ja asiakashallinnan kehittäminen ja digitalisointi ovat monen kansainvälisen kaupan yrityksen avainalueita.

Tarve digiosaamiselle kaupanyrityksissä on kova. Esimerkiksi hurjaa vauhtia kehittyvä maksaminen vaatisi Kaupan liiton mukaan osaamista myös kaupassa, mutta varsinkin pienissä yrityksissä sitä on harvoin. Tällä hetkellä kauppa saa digiosaajia lähinnä kouluttamalla heitä itse, mihin harvan yrityksen resurssit ja osaaminen riittävät.

Lue perjantain 9.6.2017 Maaseudun Tulevaisuudesta viikonvaihteen artikkeli kyläkauppojen tilanteesta. Lauantain Suomessa vietetään kyläkauppojen teemapäivää.