THL:n professori: ”Joulun lapsi on melkein ihme”
Joulun pyhinä syntyy tilastojen perusteella selvästi vähemmän lapsia kuin muina päivinä, esimerkiksi viikonpäivistä hiljaisimpana eli sunnuntaina. Tyypillisimmin lapsi syntyy virka-aikaan heinä–elokuun arkipäivänä.
Kuva: Pekka Fali”Jos lapset syntyisivät tasaisesti ympäri vuoden, syntyisi joka päivä 162 lasta”, laskee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimusprofessori Mika Gissler laitoksen sivulla julkaistussa blogikirjoituksessa.
Joulukuussa syntyy kuitenkin vain 141 lasta päivässä, ja kaikkein vähiten synnytyksiä on joulunpyhinä. Viime vuonna jouluaattona syntyi vain 110 lasta ja joulupäivänä 112. Tapaninpäivänä määrä nousi jo 127:een.
Myös vuotta aiemmin luvut olivat samansuuntaiset, kirjoittaa Gissler.
Eniten lapsia syntyy heinä- ja elokuussa, lähes 170 päivässä.
”Tilastoista ei selviä, päteekö loppuvuoden vähäisiin synnytysmääriin biologinen selitys, että raskaus käynnistyy huonosti pitkän talven jälkeen. Ravintoa nykyisin on saatavilla koko vuoden ympäri, joten ehtyvä energia ei ilmiötä selittäne. Pitenevien päivien voisi kuvitella pikemminkin lisäävän kuin vähentävän hedelmällisyyttä.”
Gissler arvioi syyksi kuitenkin lapsenteon suunnitelmallisuutta: lasta ei haluta pimeään vuodenaikaan, kun edessä ovat kylmimmät talvikuukaudet.
Myös viikonpäivillä on eroja. ”Vuosina 2012–2013 syntyi eniten lapsia perjantaisin, 174 lasta päivää kohti.” Vähiten lapsia syntyi sunnuntaisin, 137/päivä.
Merkitystä on myös kellonajalla. ”Synnytyksiä hoidetaan siis enemmän arkipäivisin ja lähes puolet lapsista syntyy virka-aikaan eli kello 8 ja 16 välissä.”
Tähän selitys on kuitenkin helppo löytää: suunnitellut keisarileikkaukset ja synnytysten käynnistykset.
Osaltaan nämä vaikuttavat siten myös jouluna syntyvien lasten vähäisyyteen, Gissler toteaa. ”Käynnistykset ja suunnitellut keisarileikkaukset tehdään vain lääketieteellisistä syistä, joten Suomessa ei voi tilata lasta syntymään joulunpyhinä.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
