Liha-ala odottaa vientilupaa
Kiinaan matkaa tällä viikolla useita suomalaisyrityksiä. Osa lähtee tutustumaan markkinoihin, mutta jotkut odottavat todellista potkua myynnilleen.
Atria ja HKScan eivät hae Kiinasta pelkästään korvaavaa kohdetta Venäjän loppuneelle viennille, vaan kokonaan uusia markkinoita.
HKScanilla on jo valmiina sopivankokoisia myyntikanavia odottamassa vientilupaa suomalaiselle sianlihalle, vientijohtaja Petri Haaparanta kertoo.
Suomalaiset lihatalot ovat odotelleet kiinalaisilta jo vuosia hyväksymislupaa tuotantolaitoksilleen. Nyt se näyttäisi olevan tulossa Atrian Nurmon ja HKScanin Forssan laitoksille muutostöiden jälkeen.
HKScan leikkaisi ruhot jatkossakin Forssassa. Yhtiö valmistelee myös makupaneelia sopivien jalosteiden kehittämiseksi kiinalaisille.
Paikallista tuotantoa ei edes mietitä laadun vuoksi.
Viennin avautuessakaan suomalaisten ei ole tarkoitus ruokkia koko Kiinaa, vaan viedä laatua. Valtteina ovat puhdas liha ilman hormoneja ja antibiootteja sekä vaikkapa sikojen pitkät, typistämättömät saparot.
Tanskalaiset ovat tehneet lääkkeettömyydestä jo markkinavaltin kiinalaisissa kaupoissa. Haaparanta näkee tässä mahdollisuuksia Pohjoismaiden yhteistyölle. Tosin Tanska on sianlihan vientiluvissa Kiinaan Suomea edellä ja Ruotsi vuosia jäljessä.
Siipikarjassa Suomi ei ole edes hakenut maahyväksyntää.
Lintu on hiukan pulmallinenkin. Kiinalaiset syövät mieluiten siipiä ja niistäkin tietyn osan, mutta koipia ja fileitä pidetään liian kuivina ja siis toisarvoisina, Haaparanta kertoo.
”Sikäläisessä kulttuurissa ajatellaan, että liikkuva ruhonosa lupaa vaurautta. Siksi siivistä, sikojen saparoista ja etusorkista pidetään.”
EU:hun ei tuoda Kiinasta lihaa laatu- ja valvontajärjestelmien erojen vuoksi.
Elintarvikeyritykset ovat olleet tyytyväisiä valtiovallan ponnisteluihin viennissä. Nyt ne pelkäävät kuitenkin satojentuhansien euron laskua, jonka Evira on aikonut periä yrityksiltä taannehtivasti hyväksyntä- ja lupatarkastuksista.
”Hyvin alkanutta elintarvikkeiden kansallista vientiohjelmaa pitää entisestään lujittaa. Toivommekin valtiolta yhtenäisempää tukea näihin vientiponnisteluihin”, Haaparanta sanoo.
EIJA MANSIKKAMÄKI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
