Osaako valtuutettu tulkita talouden tunnuslukuja?

Enpä olisi uskonut vielä runsas

kymmenen vuotta sitten, että tulen

vielä jonain päivänä innostumaan tilinpäätösanalyyseistä. Metsätiedettä

opiskellessa erilaiset pörssi-indeksit, osavuosikatsaukset ja pörssinoteeraukset tuntuivat kaukaisilta.

Vaikka olen ollut kohta kymmenen vuotta naimisissa tuotantotalouden

diplomi-insinöörin kanssa, jolle pörssi ja pörssiyhtiöt ovat tärkeä harrastus, en ole aihepiirille syttynyt.

Mutta niin vain ikä sekä elämän- ja työkokemus tekevät tehtävänsä. Niinpä minäkin päätin opetella ymmärtämään vähän enemmän tuloslaskelmista,

taseista ja kassavirroista.

Nyt tuntuu siltä, että metsätieteen opiskelu on ollut aivan turhaa puuhastelua. Olisi pitänyt perehtyä yritystalouteen ja kansantalouteen metsätyyppien sijaan.

On hieno tunne, kun tietää, mitkä rivit ovat tuloslaskelmassa niitä tärkeimpiä ja ennen kaikkea miksi. Vielä hienompaa on, kun numeroiden väliset syy-seuraussuhteet alkavat aueta ja alan oivaltaa esimerkiksi, miten rahoituskulut nakertavat yrityksen nettotulosta.

Eri tahot teettävät säännöllisin

väliajoin tutkimuksia ja kyselyjä, joissa selvitetään suomalaisten ja muiden

maiden kansalaisten talouden asioiden ymmärtämistä. Kerta toisensa jälkeen paljastuu, että taloutta ymmärretään huonosti. Sekä asioita, jotka koskettavat yksityistaloutta, että asioita, jotka

koskettavat julkistaloutta.

Hollantilaisen varainhoitotalo ING:n mukaan yhdestätoista Euroopan maasta

kreikkalaisilla oli kyselyssä mukana

olleista maista paras talouden lukutaito. Kreikkalaisten yllättävä menestys

saattaa selittyä varainhoitotalon mukaan sillä, että vakavat taloudelliset vaikeudet

ovat saaneet heidät kiinnostumaan omasta taloudestaan.

Toivottavasti taloudelliset vaikeudet ovat saaneet myös kunnanvaltuutetut paneutumaan erityisen hartaasti kunnan talouteen. Mutta onko heillä osaamista

tehdä talouden tunnuslukujen perusteella oikeita päätöksiä?

Kunnanvaltuutetut ovat keskimäärin

kai läpileikkaus kunnan asukkaista. Joukkoon mahtuu väistämättä monia, jotka eivät tiedä, mitä omavaraisuusaste

mittaa, miten vakavaraisuus lasketaan tai miten pahasti kunnan talous yksinkertaisesti on kuralla.

Kun tähän tietämättömyyteen

sotketaan vielä politiikka, kyyti on kovaa kunnassa. Toisen puolueen valtuutettua ei kannata ainakaan uskoa, jos se väittää,

että kunnassa on pitkään investoitu enemmän kuin kassavirta antaisi

myöden, eihän?

Toivottavasti kunnanvaltuutetuille annetaan koulutusta talouden lukujen tulkitsemiseksi, koska kyse on nimenomaan julkistaloudesta.

Mutta entä sitten, kun valtuustoryhmä esittää, että kouluissa pitää erityisopetus leikata puoleen ja varhaiskasvatuksen johtajan virka sekä jopa 14 virkaa

kouluista lakkauttaa?

Menojahan saataisiin leikattua

tuollaisella esityksellä oikein mukavasti. Tuskastun pelkästä ajatuksesta, että

joutuisin istumaan kunnanvaltuuston salissa päättämässä budjetista.

Ilman yhtä yhteistä visiota ja

strategiaa kun pitäisi yrittää nyhjätä tyhjästä, vääntää rautalangasta ja olla

vähän väliä eri mieltä, koska jokaisella ryhmällä on oma visio sekä strategia.

sari.penttinen@

maaseuduntulevaisuus.fi

Avaa artikkelin PDF