Viljelijälle ropsahti sakot pohjaveden pilaamisesta – Vastaavat tuomiot harvinaisia

Pohjavesien pilaamisesta annetut tuomiot ovat harvinaisia. Hieman yleisempää on saada sakot pilaantumisvaaran aiheuttamisesta. Saastuttaneelle taholle voidaan määrätä myös kunnostamisvelvoite. 

Pohjavettä on Suomessa kaikkialla, mutta se on erityisen herkkää pilaantumaan. Hydrogeologi Mirjam Orvomaa Suomen ympäristökeskuksesta (Syke) kertoo, että vesisuonisto virtaa keskimäärin vain 2–5 metrin syvyydessä, herkästi läpäisevän maakerroksen alla.

Ympäristöministeriön raportti vuodelta 2013 kertoo, että vedenoton kannalta merkittävistä 3 800 pohjavesi­esiintymästä sata on huonossa tilassa ja 353 vaatii seurantaa. Pilaantuneita alueita löytyi 16 enemmän kuin edellisessä katsauksessa kuusi vuotta sitten.

Pohjavesien suojelussa on pelattava varman päälle, sillä saastuneen esiintymän puhdistaminen on todella vaikeaa ja kallista.

Pohjavesien turvaamiseksi muun muassa turkistarhat ovat saaneet tukea toimintansa siirtämiseksi pois riski­alttiilta alueilta.

Tärkeintä on ennakoiva suojelu kaavoituksessa ja maankäytön suunnittelussa.

Pohjavesien suojelussa käytetään myös vapaaehtoisia keinoja, kuten suojelusuunnitelmia, joissa ehdotettuja toimenpiteitä tosin toteutetaan Orvomaan mukaan harmillisen harvoin.

Pohjavesien pilaamiskielto ulottuu kaikkeen toimintaan.

”Ihmisten kannattaisi miettiä, mitä myrkkyjä he kylvävät omaan puu­tarhaansa, koska seuraavaksi ne löytyvät omasta vedestä”, Orvomaa toteaa.

Haitallisia aineita kulkeutuu pohjavesiin yllättävistä paikoista, kuten hautausmailta, ampumaradoilta, rautateiltä, puutarha-alan toimijoilta ja tienhoidon toimenpiteistä. Uusimpien mittausten mukaan myös nykysuositusten mukaisesti rakennetut teiden suojakerrokset ovat vuotaneet saastuttaen tärkeää pohjavesialuetta.

Paikoin vedenottamoita on jouduttu sulkemaan haitta-aineiden takia.

Ylitarkastaja Heli Herkamaa Uuden­maan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta kertoo, ettei saastuttajia saada läheskään aina kiinni.

”Vedenottamolla on esimerkiksi havaittu liuottimia, mutta päästö­lähdettä ei ole pystytty osoittamaan.”

Lakimies Satu Lyytikäinen Uudenmaan elykeskuksesta kertoo, että pohjavesien pilaamisvaaran aiheuttamisesta on annettu joitakin sakkorangaistuksia. Sen sijaan ympäristörikostapaukset, joissa tuomio olisi tullut pohjaveden pilaamisesta, ovat harvinaisia.

”Kymmenen viime vuoden ajalta mieleen ei tule yhtäkään tällaista rikostapausta Uudellamaalla.”

Turun sanomissa uutisoitiin 6.1.2014 perunantuottajan saamat sakot pohjaveden pilaamisesta torjunta-aineilla, joiden käyttö oli alueella kielletty. Saastunut vedenottamo oli jouduttu sulkemaan, minkä seurauksena kunta osti vettä muualta yli puolen vuoden ajan. Viljelijä tuomittiin korvaamaan kuntayhtymälle 5 200 euroa ja maksamaan sakkoja 420 euroa.

Parhaillaan on käynnissä oikeusjuttu, jossa maanrakennusyrittäjiä vaaditaan tuomiolle pohjavesialueen mahdollisesta pilaamisesta Nurmijärvellä. Asiasta uutisoi Yle.

Pohjavesien vierasaineiden tutkiminen on kallista mutta valaisevaa. Esimerkiksi Mikkelin pohjavesistä on mitattu kofeiinia. Löydöksen perusteella voidaan olettaa, että seassa saattaa olla myös muuta sinne kuulumatonta, kuten lääkejäämiä.

Orvomaa on huolissaan, etteivät ihmiset tiedosta riskejä ja huolla haja-asutusalueella jätevesijärjestelmiään kuntoon.

Kaupungeissa puolestaan valtaosa viemäriverkostosta on ikivanhaa muodostaen pohjavesiä uhkaavan, tikittävän aikapommin.

Myös ilmastonmuutoksen tuomat ääri-ilmiöt kuivuudesta rankka­sateisiin saattavat kuljettaa pohjavesiin sinne kuulumattomia aineita ja heikentää varantojen hyödynnettävyyttä.

”Sään ääri-ilmiöiden varalta on mietittävä, miten vedenjakelu turvataan. Meillä on pohjavettä, mutta ykskaks se voi olla vaikeasti tavoitettavissa”, Orvomaa toteaa.