Ilmastosopimuksen sisällöstä ei vielä selkoa

Ilmastokokous jatkuu Pariisissa 11.12. asti. Ensi viikolla ministerit ovat paikalla neuvotteluissa. Kuva: Emma Cassidy | Survival Media Agency

Ilmastoasiantuntija, kansanedustaja Oras Tynkkynen (vihr.) valottaa blogissaan Pariisissa meneillään olevien ilmastoneuvottelujen yleistä ongelmaa. Vaurastuneet, mutta yhä kehittyviksi maiksi luettavat valtiot vaativat yhä länsimailta vahvaa ilmastotukea.

Yksi äänekkäimmistä on öljyä tuottava Malesia, jonka talous on vuosikymmenessä yli kaksinkertaistunut. Tulot asukasta kohti sijoittuvat maailman keskiarvon paikkeille. Malesialaisten päästöt asukasta kohti olivat jo pari vuotta takaperin noin 15 tonnia hiilidioksidia vuodessa. Se on vain jokusen tonnin vähemmän kuin esimerkiksi yhdysvaltalaisilla.

Maa on kyllä luvannut leikata päästöjään suurin piirtein yhtä paljon kuin Kiina, mutta kaipaa siihen länsimaiden tukea, vaikka varaa olisi omastakin takaa.

Pariisin ilmastokokouksen käänteitä voi seurata Twitterissä Suomen pääneuvottelija Harri Laurikan tilillä @paaneuvottelija.

Tänään hän kirjoitti, että kokouksesta on julkaistu uusi neuvotteluteksti. Eteneminen tosin on ollut melko hidasta.

Myös markkinamekanismeista oli torstaina saatu uusia ehdotuksia.

Laurikan mukaan Saudi Arabia ja Intia sortuivat tänään vähättelemään YK:n varoitusta yli kahden asteen lämpötilan nousun vaikutuksista.

Ympäristöjärjestö WWF ilmoitti kotisivuillaan olevansa varovaisen toiveikas. Sopimuksen pohjatekstissä on uusia elementtejä, mutta on aikaista sanoa, syntyykö niiden pohjalta tarpeeksi kattava ja sitova sopimus.

MTK:n ympäristöjohtaja Liisa Pietolan blogikirjoituksen mukaan ilmastokokouksen ensimmäinen viikko korosti ruokaturvan ja metsien merkitystä.

Maaperä tarjoaa roolin ratkaisijana, mutta hiilinielun ylläpito vaatii ihmisen toimia. Maan kasvu ei ole itsestään selvyys. On kylvettävä ja istutettava, huolehdittava kasvien hyvinvoinnista ja korjuusta.

"Ilmastoviesteissä märehtijöiden negatiivinen rooli on korostunut yksipuolisesti. On nähtävä kokonaisuus ja märehtijöiden positiivinen rooli hyödyntämässä nurmia, jotka sitovat hiiltä maaperään."

Pietola toivoo, että viestit tulevat kirjatuksi ilmastosopimukseen.

Ilmastokokouksen teemoista ilmestyy blogi ympäristöministeriön nettisivuilla. Viimeisimmässä kirjoituksessa VTT:n tutkijat Tommi Ekholm ja Tomi J. Lindroos arvioivat eri maiden tekemiä alustavia päästövähennyslupauksia (INDC).

"Koska jokainen maa on saanut määritellä hillintäpanoksensa itsenäisesti, INDC:t eroavat huomattavasti. Siinä missä osa maista on antanut sitovan päästövähennystavoitteen vuoden 2030 paikkeille, toiset ovat lähinnä kuvanneet suunniteltuja keinoja päästöjen vähentämiseksi."

Osa maista on sitonut vähennyksensä jonkin vuoden päästötasoon, kuten EU vuoteen 1990, osa taas oletettuun "business as usual" -päästökehitykseen eli tilanteeseen, jossa mitään hillintätoimia ei tehtäisi.

Vaikka vauraammat maat, kuten USA, Korea, Australia, Kanada, Japani ja EU, pyrkivät vähentämään päästöjään merkittäväsi nykytasosta, päästövähennysten suuruus ei korreloi maiden tulotason mukaan.

"Suurin poikkeus joukosta on nopeasti vaurastuva Korea, jonka tulisi nostaa tavoitteensa kunnianhimoa selvästi."

Toisessa ääripäässä on suunnannäyttäjänä toimiva EU.

Kehittyvien maiden joukossa päästötavoitteiden hajonta on vielä paljon suurempaa. Osa kaikkein köyhimmistä maista tavoittelee päästötasoa, jossa päästöt laskisivat tai nousisivat vain hieman nykytasosta.

Sen sijaan osa maista, kuten Intia, Turkki ja Vietnam, suunnittelee kaksin- tai kolminkertaistavansa päästönsä seuraavien 20 vuoden aikana.

"Köyhimpien maiden prioriteettina näyttää olevan kansalaistensa elintason ja energiansaannin parantaminen. Jotta tämä olisi sopusoinnussa ilmastotavoitteiden kanssa, tulisi kehittyvien maiden energiainvestoinnit suunnata vähäpäästöiseen energiaan, mahdollisesti vauraampien maiden rahoittamana", tutkijat toteavat.

Ilmaston lämpenemisen rajoittaminen alle kahteen asteeseen tulee olemaan vaikeaa.

"Mikäli vauraat maat toteuttaisivat hyvin aggressiivisia päästövähennyksiä 2030 jälkeen, ja myös köyhimmät maat siirtyisivät maltillisesti laskevien päästöjen uralle, olisi noin 50 prosentin mahdollisuus, että lämpeneminen jäisi alle kriittisenä pidetyn kahden asteen rajan."