Polttoöljyvarkaudet lisääntyivät loppuvuonna
Poliisitarkastaja Tommi Reen Poliisihallituksesta kokosi Maaseudun Tulevaisuuden pyynnöstä tietoja viime vuonna tehdyistä polttoainevarkauksista. Poliisille ilmoitettiin viime vuonna yli 400 polttoainevarkautta, joissa saaliiksi päätyi bensiiniä, dieseliä tai polttoöljyä.
Vieraisiin käsiin päätyi noin 300 000 litraa. Yksin maatilojen farmarisäiliöistä varastettiin yli 20 000 litraa. Tyypillisesti kerralla vientiin vajaa 1 500 litraa.
Polttoainevarkauksia voi olla paljon enemmän, sillä kaikkia varkauksia ei ilmoiteta eikä aina edes huomata.
Reenin mukaan polttoainevarkauksien määrä on kasvussa ja etenkin loppuvuonna ilmoituksia tuli runsaasti. Poliisin päivittäisessä rikostorjunnan tilannekuvapalaverissa tapauksia käsiteltiin lähes joka viikko.
Ilmoituksia jätettiin tasaisesti ympäri maata. Vuonna 2012 anastukset keskittyivät Lounais-Suomeen ja voroja on liikkeellä sillä suunnalla nytkin. Maskussa tilalta hävisi vuodenvaihteen edellä 10 000 litraa.
Öljyvarkauksissa häärää kotimaisia ja ulkomaisia ammattilaisia.
Reen suosittelee sijoittamaan farmarisäiliöt pois näkyvistä niin, etteivät ne näy tielle. Voroja voi hätistää valaistuksella, samoin valvontakamerat auttavat. Säiliöt tulisi pitää visusti lukittuna.
Valvontakamerasta voi olla hyötyä tunnistamisessa, sillä varkaat käyvät usein katsomassa kohteet etukäteen.
Asuntomurroissa on havaittu, että kohteet valitaan etukäteen ja koplat kiertävät niitä myös gps-paikannuksen perusteella.
Ruotsissa maatiloille tehdyistä polttoainevarkauksista on tullut iso riesa ja sama tilanne on Tanskassa.
”Tanskalaiset ottivat asian esille ja kysyivät Suomen tilannetta, kun viimeksi tapasimme”, kertoo johtaja Risto Karhunen Finanssialan keskusliitosta.
Karhunen arvelee, että pääosa varastetusta tavarasta, myös polttoaineista, pysyy kotimaassa, mutta mihin se päätyy, siitä ei ole tietoa.
”Ehkä harmaata tai pimeää taloutta, vai onko jossain välittäjä, jonka kautta öljy palaa markkinoille?”
Öljysäiliöiden valvontakameroita ei juuri kysytä, mutta moni ottaa sen muun paketin yhteydessä, kun asiasta mainitsee, toteaa toimitusjohtaja Hannu Inkinen KSH-Valvonnasta.
Muuramelainen KSH-Valvonta markkinoi erilaisia hälytinjärjestelmiä, kuten maatilojen palovaroittimia ja valvontakameroita.
Inkinen myi viime vuonna valvontakamerapaketin noin 50 maatilalle. Yleensä halutaan valvoa yöllisiä hiiviskelijöitä.
Inkisen mukaan markkinoilla on monenlaisia ja -tasoisia laitteita. Edullisen saa satasella, mutta kuvan laatu on niin heikko, ettei siitä ole paljon apua.
Kunnollisen kameran ja tallentimen hinta on asennettuna 1 500 euron tuntumassa ilman arvonlisäveroa, kun tiedonsiirto hoidetaan langattomasti wlan-yhteydellä.
Riistakamerat ovat käytännössä ainoa vaihtoehto työmailla, kuten metsäkoneiden valvonnassa, kun sähköverkkoa ei ole käytettävissä.
Kiinteisiin asennuksiin on tarjolla riistakameraa parempia vaihtoehtoja etenkin, jos halutaan esimerkiksi selvittä varkaiden käyttämän auton rekisterinumero tai tunnistaa ihmisiä.
Rekisterinumeron tunnistaminen onnistuu pimeässä, mutta se pystytään takaamaan vasta kalliilla erikoiskameroilla.
Inkinen tarjoaa maatilan pihan ja öljysäiliöiden valvontaan kahden megapikselin kameraa ja vähintään yhden terabitin tallenninta.
Riistakameroissa käytetään 16–64 megan muistikortteja, mutta ne eivät riitä pitkälle.
Valvontakameran ottama video tai kuvat tulisi tallentaa muualle kuin kameran muistikortille, jolloin ne säilyvät tallessa, vaikka kamera häipyy.
VEIKKO NIITTYMAA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
