Skandinaviassa talous kasvaa
vierasyliö
Meillä on läntisissä naapurimaissamme 20 miljoonan asukkaan vahvat ja vakaat markkinat.
Ruotsissa ja Tanskassa hallitukset ottivat budjettien valmistelussa huomioon talouden hiipumisen päämarkkinoillaan ja ovat varautuneet elvyttämään kysyntää ja ylläpitämään työllisyyttä. Lisäksi ikärakenteesta johtuviin ongelmiin varaudutaan pitkän tähtäyksen suunnittelulla.
Tästä johtuen kaikissa Skandinavian maissa kysyntä ja investoinnit vahvistuvat myös tänä vuonna.
Näissä maissa on vaativat, kypsät markkinat, joten niillä onnistuminen takaa kilpailukyvyn myös nopeasti kasvavalla Venäjällä ja Baltian maissa. Pk-yritystemme kannattaa ehdottomasti aloittaa verkostoituminen lännessä ja laajentaa sieltä muille markkinoille.
Esimerkiksi puurakentamisessa erityisesti Norja on vuosikymmenen meitä edellä, ja sen elementtitalojen vienti on suurta moniin EU-maihin. Meillä puurakentaminen pysyttelee yhä syvenevissä lähtökuopissaan.
Skandinaavisella yhteisyrityksellä tällä alalla olisi sekä resursseja että osaamista nopeaan viennin lisäämiseen. Viro näyttää nyt menevän tälläkin alalla ohitsemme.
Ennen pitkää myös Venäjästä tulee puutuotteiden viennissä kova kilpailija.
Tanskaa pidetään johtavana itc-alan osaajana maailmassa. Tämän ansiosta maan talous on kehittynyt nopeasti ja tietotekniikan käyttö yleistyy ja toimii hyvin myös julkisella sektorilla. Tästä osaamisesta on tullut vientivaltti.
Ehkä meidän julkisen sektorin edustajiemme kannattaisi käydä tutustumassa Tanskan kokemuksiin ennen päätöksiä miljoonainvestoinneistaan tietojärjestelmiin.
Alan yritysten verkostoituminen Tanskaan avaisi uusia kehitys- ja kasvumahdollisuuksia. Tanska tarvitsee enenevässä määrin alan osaajia ja tuo työvoimaa monista maista.
Tanskan hallitus on varautunut talouden vaikeuksista johtuviin uhkiin pyrkien turvaamaan työllisyyden ja kasvun lisäämällä julkisia investointeja yli 10 000 nuoren harjoittelupaikkojen varmistamiseksi.
Vapaaehtoisille eläkkeelle lähtijöille on valmisteltu tukipaketti, jonka avulla myös keskisuuret ja pienet yritykset voivat nykyistä halvemmalla vaihtaa omistajia.
Pitkällä tähtäyksellä Tanskassa pyritään varmistamaan talouden kasvu lisäämällä kasvupotentiaalia. Tärkein tekijä on varmistaa työvoiman lisääntyminen ja saatavuus.
Tuottavuuden nostamiseen panostetaan kouluttamalla sekä työssä olevia että nuoria käyttämään nykyistä tehokkaammin tietotekniikka ja automaatiota työssään.
Tanskan julkinen talous uhkaa ajautua velkakierteeseen. Tämän johdosta budjettikuria tiukennetaan tavoitteena tasapaino vuonna 2020.
Kilpailukyky turvataan pitämällä yllä palkkatasoa, joka vastaa kilpailijamaiden tilannetta. Nuorison ja työssä käyvien jatkokoulutukseen panostetaan huomattavasti nykyistä enemmän.
Ilman ammattikoulutusta jääneet ohjataan jatkokoulutukseen. Näin halutaan varmistaa ammattitaitoisen työvoiman saanti sekä hyvä hoitosuhde yhteiskunnassa. Työssä käyvien määrän pitää kasvaa nykyisestään yli 100 000 hengellä vuoteen 2020 mennessä.
Ikääntyminen uhkaa myös Norjan talouden kehitystä. Hallitus onkin päättänyt eläkereformista, jolla turvataan kestävä kehitys.
Norjan kansantalous on kasvanut tasaisesti, lukuun ottamatta vuoden 2000 talouskriisiä, korkean öljyn hinnan ansiosta. Tilanne muuttuu lähivuosina.
USA alkaa olla omavarainen öljyn ja kaasun suhteen. Tämä tasaa hintakehitystä maailman markkinoilla. Pohjanmeren tuotantomäärät laskevat, joten öljyä etsitään nyt arktisilta alueilta, joilla tuotanto on merkittävästi kalliimpaa.
Vaikutukset kansantalouteen näkyvät hitaasti. Niihin on kuitenkin syytä varautua.
Norjan palkka- ja hintataso ovat korkeita. Tästä syystä teollisten alojen kilpailukykyyn joudutaan kiinnittämään yhä suurempaa huomiota.
Tuottavuuden nosto on hyvin vaikeaa ja vaatii pitkälle vietyä automatisointia ja modernia tuotantotekniikkaa.
Norjan julkinen talous ajautuu ongelmiin, jos se ei kykene ratkaisemaan yhtälöä, jonka perustekijöitä ovat hyvinvointivaltion sosiaalipolitiikka, ikääntyvä väestö ja heikko tuottavuuden nousu suurissa valtion yhtiöissä. Myös yksityisen teollisuuden työvoiman pitää kasvaa, jotta hoitosuhde pysyisi hallinnassa.
Ongelmat vientiyrityksissä lisääntyvät arvioiden mukaan vuoteen 2015 asti. Tämän jälkeen suhdannekäänne kansainvälisillä markkinoilla vetää myös muut, kuin öljyalan yritykset kasvu-uralle.
Pitkällä tähtäyksellä Norjan on varmistettava hallittu rakennemuutos elinkeinoissaan ja kasvatettava sekä palveluiden että tuotantoteollisuuden osuuksia varmistaakseen matalan työttömyyden ja elintason säilymisen.
Suomalaisilla yrityksillä on paljon sellaista osaamista, joka tasaisi rakennemuutoksen kupruja.
Ruotsi on maailman avoimimpia maita ulkomaisten investointien suhteen. Myös suomalaiset ovat hyödyntäneet tätä. Työmarkkinatkin ovat olleet meille avoimia jo vuosikymmeniä.
Maassa on, harvinaista kyllä, paljon suomea puhuvaa työvoimaa. Tämä antaa myös pk-yrityksille paljon sellaisia mahdollisuuksia, joita muualla ei ole.
Ruotsin hallitus pyrkii edistämään pk-sektorin kasvumahdollisuuksia. Yhteisövero laskettiin tälle vuodelle 22 prosenttiin, joten senkään ei pitäisi olla esteenä suorille sijoituksille tai verkostoitumiselle ruotsalaisyritysten kanssa.
Viime kuukausina Ruotsin viennin veto on hyytynyt ja taloutta uhkaa ylivelkaantuminen. Tämä hillitsee kotimaista kysyntää ja hidastaa osaltaan talouskasvua.
Joka tapauksessa hallitus ennustaa talouden kasvavan tänä vuonna yli kaksi prosenttia ja lähes neljä prosenttia ensi vuonna.
Keskuspankki elvytti laskemalla ohjauskorkoa syyskuussa. Lisäksi hyvinä vuosina on säästetty, joten hallituksella on varaa elvytykseen. Kaiken kruunaa mahdollisuus kelluttaa valuutan arvoa tilanteen mukaan.
Hallitus lisää tutkimus- ja kehitysmäärärahoja. Kaivoteollisuuden kuljetusväyliä ja muuta infrastruktuuria ehostetaan.
Potentiaalia yhteistyön ja kauppavaihdon lisäämiseen on runsaasti.
PEKKA JUNTUNEN
Kirjoittaja on valtiotieteitten maisteri ja hän on toiminut elinkeinoelämän kansainvälisissä tehtävissä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
