Nollautuiko vientiin aiottujen sinikettujen karanteeniaika viime perjantaina Kokkolassa? – Ruokavirasto: "Tapahtumien kulku pitää tietää yksityiskohtaisesti, jotta asian pystyy arvioimaan"

JP Turkis Oy:n hallituksen puheenjohtaja on Pan Jian Ping (vas.). Hui Zheng on yhtiön hallituksen jäsen. Kuva on otettu perjantaina 17. päivä tammikuuta, jolloin turkistarhalla oli liettualaisia eläinkuljetusautoja. Kuva: Esko Keski-Vähälä

Kokkolassa toimivan, kiinalaisessa omistuksessa olevan turkistarhan suunnitelma lennättää eläviä sinikettuja Suomesta Kiinaan kariutui viime viikonvaihteessa. Ainakin toistaiseksi.

Turkistarha on nimeltään JP Turkis Oy. Suomalaisissa tarhaajapiireissä liikkuu huhu, että JP Turkis Oy:n kiinalainen omistaja aikoo yrittää kettujen vientiä uudelleen.

Ketuilla on kuukauden mittainen karanteeni Suomen ja Kiinan välisessä viennissä.

"Ennen kuin eläviä kettuja voidaan viedä Suomesta Kiinaan, eläinten on oltava karanteenissa 30 vuorokautta", kertoo terveysvalvonnan johtaja Andréas Smeds Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollosta.

"Kyseisen tarhan kettujen karanteeni toteutui, joten sen osalta kettujen vienti olisi viime viikolla ollut mahdollinen."

Entä keskeytyikö karanteeni, jos tarha-alueella viime perjantaina kävi ulkopuolisia ajoneuvoja?

"Karanteeni koskee pelkästään eläimiä. Jos niitä ei ole siirretty tarha-alueelta pois, karanteeni ei ole keskeytynyt."

Vientiä vastustaneiden suomalaisten tarhaajien mukaan kettuja kuitenkin siirrettiin viime perjantaina liettualaisiin eläinkuljetusautoihin, joista ne siirrettiin takaisin tarhan varjotaloihin.

Mikäli näin on käynyt, pitääkö 30 vuorokauden karanteeni alkaa uudestaan ennen kuin uusi vientihanke on mahdollinen?

"Tämä on vaikea kysymys. Joudumme ottamaan erikseen kantaa, onko näin tapahtunut. Pitää olla varma tieto", Smeds sanoo.

"Jos pystytään esittämään vahvat todisteet, että tuollainen siirto on tapahtunut, Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuolto keskustelee asiasta Ruokaviraston asiantuntijoiden kanssa", Smeds sanoi MT:lle tiistaina.

MT kysyi asiaa tiistaina myös Ruokavirastosta: Onko karanteeni mennyttä, jos kettuja on lastattu autoihin ja siirretty takaisin varjotalojen häkkeihin?

"Tuollainen toiminta saattaisi mitätöidä karanteenin. Tapahtumien kulku pitäisi kuitenkin tietää yksityiskohtaisesti, jotta asian pystyy arvioimaan", vastaa jaostopäällikkö Tuula Lundén Ruokavirastosta.

Entä onko JP Turkis Oy ollut yhteydessä Ruokavirastoon käynnistääkseen elävien kettujen vientihankkeen uudestaan?

"Emme kommentoi yksittäisten yritysten asioita", Lundén sanoo.

Pohjalaisten tarhaajien yhdistykset pohtivat ostotarjouksen tekemistä JP Turkis Oy:n Kokkolan-tarhan ketuista. Niiden lukumääräksi on arvioitu 2 000–2 500.

"Todennäköisesti jätämme tarjouksen eläimistä. Vielä ei kuitenkaan ole tiedossa, onko kiinalainen omistaja halukas myymään kettuja", sanoo Rannikon Turkistuottajat ry:n puheenjohtaja Arto Isopahkala.

Monta muutakin asiaa on avoinna.

"Eläinten pitää olla terveitä. Myös niiden sukutiedot on oltava selvillä. Niin sanotusti kortittomia eläimiä emme osta."

Siitoseläimille on käyttöä, Isopahkala sanoo. JP Turkiksen tarhaa suomalaiset eivät ole ostamassa.

"Tarhaa me emme halua ostaa, vaan toivotaan, että se pyyhkäistäisiin pois", Isopahkala totesi MT:ssä 19.1.

Turkiseläinten rehuvalmistaja Terjärv Frys on irtisanonut sopimuksen kiinalaistarhan kanssa. Rehutoimitukset loppuvat 21 päivän irtisanomisajan kuluttua (MT 18.1.).

Asiasta on mennyt tieto myös valvontaeläinlääkärille, jonka velvollisuus on ottaa yhteyttä tarhaajaan ja käydä läpi vaihtoehdot.

Tarhaajan on pystyttävä esittämään suunnitelma, miten hän järjestää eläinten ruokinnan vastedes. Jos uskottavaa suunnitelmaa ei ole, eläimet on myytävä pois tai lopetettava.