Kuormitusta tärkeäävähentää kaikkialla

lukijalta

Martti Tervola ottaa kantaa Suomen ympäristökeskuksen toimintaan Itämeren ravinnekuormituskysymyksessä (MT 6.2.2012).

Suomenlahden etelärannalla Venäjän Kingiseppissä paljastui uusi mittava ravinnekuormituslähde Itämeren suojelukomission Helcomin vetämän Balthazar-hankkeen tuloksena.

Hankkeeseen osallistuva Suomen ympäristökeskus on arvioinut Luga-jokeen tulevan kuormituksen aiheutuvan Phosphoritin lannoitetehtaan alueella sijaitsevasta kipsivuoresta ja päästöjen olevan jopa 1000 tonnia vuodessa.

Suomenlahden tilaan tällä kuormituksella on merkittävä vaikutus.

Suomen ympäristökeskus on tuonut esille, että havaittu uusi päästölähde on yhtä suuri kuin koko Suomen vuosittainen fosforikuormitus.

Uuden kuormituslähteen löytyminen Venäjältä ei poista tarvetta ravinnekuormituksen vähentämiseen meillä

Suomessa. Näin parannamme erityisesti oman rannikkoalueemme tilaa.

Niin maa- ja metsätaloudessa

kuin kaikessa muussakin maankäytössä tulee kehittää keinoja ja toimia kuormituksen vähentämiseen.

Maatalous on meillä sekä tärkeä elinkeino että merkittävä maankäyttömuoto.

Maataloudessa tulee edelleen kehittää hyviä viljelykäytäntöjä, joissa lannoitteet hyödynnetään mahdollisimman tehokkaasti peltokasvien tuotannossa sen sijaan, että ne kulkeutuisivat vesistöihin.

Hyviä alueellisia kehittämishankkeita Suomessa on jo käynnissä, näistä esimerkkinä Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueella toimiva, ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön sekä MTK:n tukema Teho+-hanke.

Suomi on sitoutunut EU:n meristrategiadirektiivin myötä Itämeren hyvän tilan tavoitteen saavuttamiseen vuoteen 2020 mennessä.

Valtiomme johto on vuonna

2010 pidetyssä Baltic Sea Action Summitissa sitoutunut saattamaan Saaristomeren hyvään tilaan vuoteen 2020 mennessä.

Nämä hyvät tavoitteet

saavutetaan vain yhteistyöllä niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin.

Mari Walls

johtaja

Syken merikeskus

Avaa artikkelin PDF