Koskinen moittii ympäristölupien käsittelyä
Maatalouden ympäristölupamenettelyissä on vikaa. Päätökset ovat liian hitaita ja hyvätkin hankkeet jäävät toteutumatta, sanoi maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen (kok.) perjantain budjettikeskustelussa eduskunnassa. Hän toivoo, että ympäristöministeriö korjaa nyt tilanteen.
Koskisen mukaan aluehallintoviranomaisten jopa yli vuoden lupakäsittely on johtanut siihen, että eräskin elykeskus oli joutunut tekemään kymmenkunta kielteistä investointipäätöstä vain siksi, että hankkeilta puuttui ympäristölupa.
”Prosesseissa on vikaa ja byrokratiaa liikaa. Eräänkin yhden robotin ja 75 lehmän navetan ympäristölupapäätöksessä oli 28 sivua. Se on paljon enemmän kuin hallituksen rakennepoliittisessa paperissa, jolla koetetaan saada kuriin bkt:n 4,5 prosentin alijäämää.”
Koskisen mukaan maatalouden meno jatkuu muutoin niin kuin tänäkin vuonna. Tukijärjestelmät muuttuvat vuonna 2015, mutta sekään ei tuo dramatiikkaa.
Tämä oli Koskisen vastaus kansanedustaja Satu Haapaselle (vihr.), joka kysyi, kuinka viljelijöiden jaksamisesta huolehtiminen näkyy ensi vuoden budjetissa.
Haapanen oli huolissaan jaksamisen ohella siitä, että viljelijät kuuluvat maan pienituloisimpiin ammattiryhmiin.
Myös Lauri Heikkilää huoletti (ps.), kuinka saada kylille enemmän kuin yksi viljelijä vielä 20 vuoden kuluttua, kun luopumis- ja investointivaatimukset ovat kovat. Koskisen mukaan monipuolisuus eli metsä- ja liitännäistilojen olemassaolo turvaavat tulevaisuuden.
Lisärahaa ensi vuonna ei heru myöskään 4H-työlle, vaikka Pirkko Mattila (ps.) puhuikin sen tärkeyden puolesta.
”Asia on tärkeä eikä minulla ole mitään sitä vastaan, jos eduskunta haluaa siirtää 4H:lle vaikka puoli miljoonaa euroa ja ottaa sen maatalouden tai kemerarahoista. Lisärahaa ei ole”, Koskinen vastasi.
Keskustan Jari Leppä ihmetteli sitä, kuinka Saksa tukee sianlihantuotannon kannattavuutta tuilla, joita Suomessa ollaan vähentämässä. Koskisen mukaan kannattavuus on meillä parantunut, ja parhaimmilla tiloilla ollaan jo lähellä tavoiteltua kerrointa yksi.
Ministeri pääsi vähällä myös 141-neuvotteluista, eikä keskustelusta muutenkaan välittynyt kuvaa, että maaseudulla olisi kriisitunnelmat.
Sirkka-Liisa Anttila (kesk.) peräsi syytä suoran kansallisen tuen 12,5 miljoonan euron leikkaukselle, mutta Koskisen mukaan todellinen luku on 1,2 miljoonaa euroa ja loppusumma sama kuin tänä vuonna.
Koskisen mukaan varatut 4,3 miljoonaa euroa eivät riitä petoeläinvahinkoihin, jos vahingot eivät vähene.
Edustajia kaihersi myös huoli geenimuuntelumerkintöjen karsimisesta ja sen vaikutuksesta suomalaisten ruuan vientiin, kemerarahojen määrästä ja kotimaisen kalatalouden tilasta.
Ilkka Kantola (sd.) hämmästeli, ettei kalatalouden tukeminen näy budjettikirjan numeroissa paitsi leikkauksina.
Koskisen mukaan kalan käyttöä lisää ammattikalastus. Kemerarahat tulevat käytettyä, kun metsissä tehdään paljon töitä. Rypsin viljelyalan hän arveli jopa kasvavan torjunta-ainesäädöksistä huolimatta.
Koskinen lupasi metsäpoliittisen selonteon eduskunnalle alkuvuodesta.
Uuden luonnonvarakeskuksen alueellisten toimipisteiden sijaintipaikoista Koskinen totesi, että tehokkuus vaatii nykyisten 38 toimipaikan verkoston ”tarkastelemista”.
Eduskunta jatkaa budjettikeskustelua vielä tiistaina. Keskiviikkona hallitus vastaa välikysymykseen kotihoidon tuen muutoksista ja eduskunta äänestää hallituksen luottamuksesta perjantaina.
EIJA MANSIKKAMÄKI
75 lehmän navetan ympäristö-
lupapäätöksessä oli 28 sivua.
Se on paljon enemmän kuin hallituksen rakennepoliittisessa paperissa.«
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
