Suomi kuntoon tiukalla menokurilla
Keskusta kohdentaisi perustienpitoon 150–200 miljoonaa euroa vuodessa. ”Tienpitoon pitää siirtää painoa uusien hankkeidenkin kustannuksella”, Juha Sipilä sanoo viitaten muun muassa Pisara-rataan. Jaana Kankaanpää Kuva: Viestilehtien arkistoKeskustan puheenjohtaja Juha Sipilä pyrkii pääministeriksi lamalääkkeillä.
”Meidän on hyvin vaikeaa hyväksyä talouden laittamista kuntoon veroja korottamalla. Pitää olla menokuri, rakenteelliset uudistukset, normien purkaminen, kasvuhakuisuus ja säästöt.”
Keskustalle kelpaavat valtiovarainministeriön (VM) tuoreet madonluvut: kuuden miljardin euron säästötarve vaalikaudella.
”Olemme lähtötiedoista samaa mieltä, mutta emme tekisi sopeutusta neljässä vaan kuudessa vuodessa. Se on uskottavampi aika.”
SDP on samaa mieltä, kokoomus on sen sijaan valmis tiukempaan aikatauluun. Keskustan mallilla valtiontalous olisi vuonna 2019 yhä kaksi ja kuntatalous yhden miljardin pakkasella.
”Kipeitä” säästöjä vaatii keskustakin.
Sipilä säästäisi 2,3 miljardia euroa kytkemällä sosiaalietuuksien indeksit palkkakehitykseen, karsimalla tuulivoimatukia, yhdistämällä yrityspalveluja ja tietojärjestelmiä, vähentämällä kuntien tehtäviä ja tinkimällä normeista. Siivoojan sijasta palvelutalon yötyövuorossa voisi pörrätä robotti.
Sote-uudistusta jatkettaisiin 19 alueen ja parlamentaarisen valmistelun pohjalta. Rahoitus- ja demokratiapulmat ratkeaisivat esimerkiksi maakunnallisella verotuksella ja kuntavaalien yhteydessä järjestettävillä maakuntavaaleilla.
”Jo vuosi 2017 voisi olla mahdollinen. Ruotsissa on toimiva malli”, Sipilä sanoo.
Soten viimeisin versio alkoikin muistuttaa naapurin ja keskustan kotikunta-maakuntamallia, Sipilän kakkaraa.
Laajempi aluehallintokokeilu alkaisi Lapista.
Vaalien jälkeiseen Suomeen pääministerisuosikilla on muutamia terveisiä.
Palkkoja lukuunottamatta työelämän uudistuksista pitää sopia jo ennen hallituksen muodostamista.
Yhteiskuntasopimuksessa ei ole Sipilän mukaan kyse uudesta työreformista eikä siitä, että sopimukseen suostuminen olisi pääsylippu hallitukseen. Saati siitä, ettei joitakin puolueita tarvitsisi sopimuksen synnyttyä enää ottaa hallitukseen.
SDP:ssä on suhtauduttu sopimukseen penseästi, koska sen on pelätty heikentävän työntekijöiden asemaa.
”Pidän luottamukselliset välit kaikkiin puheenjohtajiin, enkä ole uhrannut ajatustakaan hallituskumppaneihin.”
Entinen yritysjohtaja supistaisi ministerien määrän sellaiseksi, että koko valtioneuvosto voi tehdä isoja päätöksiä yhden pöydän ääressä.
Hallitusohjelmassa olisi 5–7 tavoitetta, joita enintään 12 ministeriä ajaisi. Olisiko joukossa maa- ja metsätalousministeriä, jää nähtäväksi.
Sipilä aikoo vaatia hallitusneuvotteluissa myös valtion tilinpitokäytännön muutosta.
”Jatkossa siinä pitää näkyä valtion takausvastuut sekä talousarvion sijasta tuloslaskelma, tase ja poistot.”
”Esimerkiksi tiestöllä on tietty arvo, ja jos sitä ei poisteta tai korjata poistojen verran, syntyy velkaa.”
Natosta on nyt kirjattu, ettei jäsenyyttä haeta tällä vaalikaudella.
”Itsenäinen kansakunta ei tarvitse sellaista kielteistä kirjausta. Minulle riittää kirjaus sotilaallisesta liittoutumattomuudesta.”
Ja jotta kenellekään ei jää epäselväksi: Sipilä pyrkii pääministeriksi itse eikä aio istuttaa paikalle esimerkiksi Matti Vanhasta tai Olli Rehniä.
”Sitten pitää vaihtaa puolueen puheenjohtajaa ylimääräisessä puoluekokouksessa”, hän nauraa höröttää.
EIJA MANSIKKAMÄKI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
