Investointimyrsky viivästyy
EU komission puheenjohtaja Junckerin valmistelema 300 miljardin euron investointisuunnitelma on määrä esitellä ennen joulua. Suunnitelmalla pyritään elvyttämään EU-alueen heikkoa taloutta ja parantamaan työllisyyttä. On kuitenkin epäselvää, mistä rahat tähän tarkoitukseen otetaan.
Komissiolla itsellään ei rahaa kyseiseen tarkoitukseen ole. Yksityinen rahoitussektori pitää taas sijoittamista investointisuunnitelmaan liian riskialttiina ja tuotto-odotuksia mitättöminä.
Eräiden arvioiden mukaan Juncker on toiminut vuosikymmeniä veroparatiisien keinottelijoiden suojelijana. Hänen uskottavuutensa näyttää huvenneen jo heti uuden komission puheenjohtajuuden alussa.
Nyt deflaation uhka on jo ilmeinen, ja myös Saksan sijoittajaluottamus on heikentynyt. Niinpä Saksa suhtautuu nihkeästi investointisuunnitelmaan panostamiseksi.
Kokonaistilannetta ei helpota yhtään myöskään Italian uhmakkaiden eleiden jatkuminen. Tämä ja myös Ukrainan edelleen kärjistyvä tilanne vaimentavat yksityisen rahoitussektorin intoa osallistua taloustalkoisiin ja siksi riskien hinnoittelu myös nousee.
Investointisuunnitelman olosuhteet ovat muuttuneet huonompaan suuntaan, mistä ei EU-kansalaisille kerrota. Tämän hyvin tietäen Katainen ehdotti jo syyskuussa niin sanottujen ”kesyjen keinojen” käyttämistä rahoitustavoitteen saavuttamiseksi.
Hän mainitsi muun muassa kansallisten investointipankkien roolin vahvistamisen sekä hallitusten menoleikkausten ohjaamisen tukemaan ikään kuin ”yhteistä tavoitetta”. Tämä tarkoittaa suomennettuna juuri sitä, mitä on pitkään jo ounasteltu.
Esimerkiksi Suomen kohdalla pankkiemme taseen hyödyntämistä EU:n pohjatonta Moolokinkitaa ajatellen. Samaan kitaan valuu myös hallituksen nyt kurjistustoimenpiteillään aikaan saatu pienikin markkinoiden pelivara, vakuus- ja vielä voimassa oleva luottoluokitusreservi.
Rahaa yksityiseltä taholta ei ole tulossa. Se osoittaa, kuinka markkinoiden käy, kun luotonannon luottamus ei toimi. Virheet paikataan uusilla virheillä, erityisesti nyt, kun markkinoihin sekaantuvat EU-virkamiehet ja poliitikot omilla reaalitaloudesta riippumattomilla päätöksillään. Taloudesta on tullut heille yhä enenevässä määrin politiikanteon väline.
Tähän EU komission investointisuunnitelmaan lähdettiin kovalla innolla ja tohinalla. Puhuttiin suureen ääneen, että rahaa tulee ovista ja ikkunoista, ja että toteutetaan peräti kunnon investointimyrsky. Kunhan syksy etenee, niin saattaahan se olla että tästä myrsky kehittyykin.
Kokonaisuuteen liittyy oleellisesti myös Suomen 170 000 miljoonan eläkesijoitusvarallisuus. On tuotu erityisesti eläkejärjestöjen kautta esille, miksi paisunutta eläkesijoitusvarallisuutta ei käytetä enemmän varoja säästäneitä varten.
Alkuteksti jo kertookin, miksi näin ei vähällä tapahdu. EU on kasvattanut vaikutusvaltaansa suomalaisiin työeläkevakuuttajiin ja tiukentaa kontrollia sekä vaikutusvaltaansa.
EU:lla on kasvava intressi saada eläkkeisiin ja sosiaalipolitiikkaan liittyvät asiat tiiviimmin osaksi yhteistä ohjausta ja tiukkenevaa talouskoordinaatiota. Kyse on suuresta periaatteellisesta asiasta, ja kansallisesta lainsäädännöstä.
Nämä periaatteet ovat nyt suuressa vaarassa joutua romukoppaan.
Reijo Paunonen
eduskuntavaaliehdokas (ps)
Juva
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
