Reservistä voi vaihtaa sivariin, mutta toisinpäin vaihto ei enää onnistu – ”Käytännössä harkinta-aikaa on noin puolitoista vuotta”
Reservin jättämisen syitä ei tilastoida, sillä hakemusta ei tarvitse perustella. Helmikuun aikana hakemuksia tuli enemmän kuin monena vuonna yhteensä.
Varusmiespalveluksesta tai reservistä siviilipalvelukseen vaihtaminen onnistuu käytännössä ilmoituksella. Ovi takaisin reserviin kuitenkin sulkeutuu, kun sivaria on päiväkin takana. Kuva: Sanne KatainenReservistä eroaminen eli täydennyskoulutukseen hakeutuminen on noussut uutisiin ensin Venäjän hyökättyä Ukrainaan kaksi vuotta sitten ja viimeksi puolustusministeri Antti Häkkäsen (kok.) nostettua yllättäen puheeksi reservistä poistumisen estämisen.
Molemmat aiheuttivat reservistä eroamiseen selvän piikin. Vuonna 2022 reservistä erosi ennätyksellisesti yli 3 800 ihmistä, ja viime vuonna noin 1 650, mikä oli historian toiseksi suurin luku.
Tämän vuoden alusta hakemuksia oli perjantaihin mennessä tullut jo 1 697 ja pelkästään helmikuun aikana lähes 1400, kertoo siviilipalveluskeskuksen siviilipalvelusjohtaja Mikko Reijonen.
Asepalveluksen käynyt ja reserviin kuuluva henkilö voi siirtyä reservistä siviilipalvelukseen hakemalla täydennyskoulutukseen. Koulutus kestää vakiintuneen käytännön mukaan viisi päivää ja hakemus hyväksytään automaattisesti.
”Jos täydennyspalveluksen hakemus on hyväksytty, voi mieltään muuttaa vielä kerran, ennen kuin on aloittanut täydennyspalveluksen.” Mikko Reijonen
Reserviläinen voi hakea täydennyspalvelukseen vakaumuksen muuttuessa milloin tahansa. Kun hakemus on hyväksytty, henkilöä ei voida enää määrätä kertausharjoituksiin eikä kriisitilanteessa puolustusvoimien sotilaallisiin tehtäviin.
Sen sijaan kerran siviilipalveluksen suorittamisen aloittanut henkilö ei enää voi halutessaankaan hakeutua asepalvelukseen tai reserviin.
”Jos täydennyspalveluksen hakemus on hyväksytty, voi mieltään muuttaa vielä kerran, ennen kuin on aloittanut täydennyspalveluksen”, Reijonen kertoo.
Siviilipalveluskeskus määrää täydennyspalvelukseen hyväksytyn henkilön täydennyskoulutukseen vuoden sisällä, mutta koulutuksen aloittaminen kestää yleensä hieman tätäkin pidempään.
”Käytännössä harkinta-aikaa paluulle reservin tehtäviin on noin puolitoista vuotta hakemuksen jälkeen, jos ajatus muuttuu”, Reijonen sanoo.
Vastaava käytäntö on myös siviilipalveluksessa. Palvelukseen määrätty voi kerran vaihtaa varusmiespalvelukseen ennen sivarin alkua. Kun siviilipalvelusta on takana yksikin päivä, vaihto ei kuitenkaan enää onnistu.
Viime vuonna siviilipalvelukseen hyväksytyistä paluuta asevelvollisuuslain mukaseen palvelukseen haki noin 300 henkilöä. Heistä pieni enemmistö oli sivariin hakijoita, ja hieman alle puolet aiemmin täydennyspalvelukseen hakeutuneita.
”Tässä on hyvä huomata se, että jos henkilöllä on ollut reservissä sodanajan sijoitus, se raukeaa täydennyspalveluun hakiessa. Samaan tehtävään reservissä ei siis pääse takaisin”, Reijonen kertoo.
”Sellainen järjestelmä, jossa eri palvelusten välillä voisi jatkuvasti vaihtaa ei olisi kovin järkevä.” Mikko Reijonen
Syy siihen, että siviilipalveluksesta varusmieheksi vaihtaminen ei palveluksen aloittamisen jälkeen enää onnistu, on ennen kaikkea käytännöllinen, Reijonen uskoo.
”Sellainen järjestelmä, jossa eri palvelusten välillä voisi jatkuvasti vaihtaa ei olisi kovin järkevä”, hän arvioi.
Asepalveluksesta sivariin vaihtaessa jo suoritetut palveluspäivät ”hyvitetään”, eli vähennetään kokonaispalveluksesta, joka siviilipalveluksessa on aina pisimmän varusmiespalveluksen mukainen 347 päivää.
Asepalveluksen osalta vastaava hyväksiluenta olisi hankala toteuttaa. Yhden henkilön kouluttaminen useisiin erilaisiin yhteiskuntaa tukeviin tehtäviin taas ei välttämättä olisi järkevää.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
